torstai 19. joulukuuta 2013

Sore body, broken soul

Pikainen päivitys taas. (Nää postaukset tulee olemaan jouluun asti tälläsiä kunnes saan uuden koneen koska en uskalla äitin tai veljen koneella mennä bloggeriin).

Alko hyvin tää uus laihdutus taas, kolme päivää menny ja kalorit pysyny 500-700. Ekana päivänä olin salilla, tokana kävelylenkki ja sali. Ja koska mulla ei oo proteiinia ja en oo pitkään aikaan käyny salilla, niin ei tarvii kahta kertaa arvata et tietää miten siinä kävi: mulla meni jalat niin jumiin ettei ikinä oo ollu. Viime yönä heräilin pariin otteeseen kun sattu niin paljon että teki mieli itkeä. No ihan oma moka, ei voi mitään.

Oli siis tänään pakko hakea sitä proteiinia. Ei siinä mitään ei se silleen haittaa, mut mua vaan ahdistaa niin paljon tää salitreenaus. Pelkään koko ajan et mun lihakset vaan suurenee enkä laihdu yhtään, vaikka koitan tehä pienemmillä painoilla enemmän toistoja enkä syö.... Mut pakko mun nyt on vaan siellä salilla käydä koska täällä en pysty harrastamaan mitään muuta liikuntaa kun lenkkeilyä ja sekin on aina keleistä kiinni. Loman jälkeen siirryn täysin zumbaan ja lenkkeilyyn ja unohdan koko salin hetleks, tai alan käymään siellä vaan pari kertaa viikossa. 

Täytyy vaan toivoo et tää treenaminen nyt laihduttais mua nyt ees vähän. Oon huomannu et turvotus ainakin hävinny taas. 

Niin ihana olo kun on vatsa tyhjä. 

tiistai 17. joulukuuta 2013

Finally a new start

Voin vihdoin ja viimein alottaa taas kirjottamisen! Oon vihdoinkin saanut itsestäni otteen taas. Tähän asti oo  kaikkeni yrittäny näinä monina viikkoina (melkeen kuukausina) kun oon ryöminy pohjamudissa syöden ja lihoen, mut nyt se on loppu! Sain vihdoin taottua järkeä päähäni, et ei tä elämä syömisellä parane. Vaan laihtumalla.

Oon joululomalla kotona tammikuun alkuun asti. Käytin viimiset rahani salikorttiin joten eipähän tuu syötyä/juotua kun ei oo rahaa. Tänään olin salilla 2 h ja oon syöny max. 600 kaloria. Täällä onkin yllättävän helppo olla syömättä? Miten en oo ennen muka "osannut". 

Ja oli pakko käydä puntarilla vaikka en luotakkaan äitin puntariin vaan omaan ja kuinkas ollakkaan se näytti aivan väärin. Luulin että luvuks ois tullu 68,6 tai enemmän koska sitä se viimeks näytti mut se näyttiki 66,5 (jota en kyllä usko). 

Huh, tästä tää taas lähtee! Ja nyt en anna minkään pilata tätä koska en jaksa tätä jojoilua ja edestakas soutamista ja huopaamista tän painon kanssa. Ihana että vihdoin sain tästä taas otteen! Ja nyt aijon ihan tosissani laihtua!