Oon todella pahoillani, etten pystynytkään päivittelemään matkan aikana, oli todella hektistä ja jos pääsin nettii niin mulla oli todellakin vaan 5 minuuttia aikaa niin en oikeen kerennyt tänne tulla mitään sanomaan.
Tulin nyt vaan äkkiä päivittelemään kuulumisia. En pystynytkään urheilemaan ulkomailla todella kylmän sään vuoksi ja tuli syötyä todella huonosti ja liikaa. Nälkä on palannut mun elämään, ja oon aivan varmasti lihonut. Tuntuu siltä että kaikki työ, kaikki tuska matkaa ennen valui hukkaan. Aijon maanantai aamulla kohdata todellisuuden ja punnita itseni. Ja jatkaa siitä mihin jäin, koska tä ei todellakaan oo ohi, tää matka vaan vahvisti mun halua laihtua. Mä haluan laihtua, nyt tai ei koskaan.
perjantai 29. maaliskuuta 2013
keskiviikko 20. maaliskuuta 2013
- 0 , 6 kg
Kävin aamulla puntarilla vaikka olin iha varma etten oo laihtunu yhtään kun viimeks kuitenki kävin pari päivää sitten, mut oli pakko koska viiminen mahdollisuus yli viikkoon ja pakko saada tietää mitä painan ennen matkaa jotta voin pyrkiä pysymään samassa. Ja kappas, olin laihtunu 0,6 kiloa lisää! Wuhuu, painan nyt 63,2! Niin lähellä ekaa välitavotetta! Ihan uskomatonta, tätä on hyvä lähtee juhlistamaan tonne lomalle!
Äsken oli ihan hirvittävä nälkäkramppi meneillään niin söin yhden pienen jukurtin (paremi kuin keksit) ja maha rauhottu heti, nälkäki lähti heti tiehensä. Uskon että pärjäilisin tän yhden jukurtin voimalla koko päivän mutta pelottaa et jos taas meen sekoilemaan niitten keksien kanssa... Toivottavasti en.
Pelottaa myös tää ilta koska lähdetään Helsinkiin kun lento lähtee sieltä aamulla ja kaveri haluaa kuitenkin mennä Heselle tai Mäkkäriin. Ehkä otan vaan jonkun pirtelön? Parempi seki on ku että söisin jonku hirveen aterian.
Saatan tulla yöllä tänne vielä sekoilemaan jos en saa unta/ahdistaa, mutta muuten seuraava postaus tulee varmaan vasta perjantaina.
Hirmu isot tsempit kaikille ja hyvää loppuviikkoa!
<3: Amy
Äsken oli ihan hirvittävä nälkäkramppi meneillään niin söin yhden pienen jukurtin (paremi kuin keksit) ja maha rauhottu heti, nälkäki lähti heti tiehensä. Uskon että pärjäilisin tän yhden jukurtin voimalla koko päivän mutta pelottaa et jos taas meen sekoilemaan niitten keksien kanssa... Toivottavasti en.
Pelottaa myös tää ilta koska lähdetään Helsinkiin kun lento lähtee sieltä aamulla ja kaveri haluaa kuitenkin mennä Heselle tai Mäkkäriin. Ehkä otan vaan jonkun pirtelön? Parempi seki on ku että söisin jonku hirveen aterian.
Saatan tulla yöllä tänne vielä sekoilemaan jos en saa unta/ahdistaa, mutta muuten seuraava postaus tulee varmaan vasta perjantaina.
Hirmu isot tsempit kaikille ja hyvää loppuviikkoa!
<3: Amy
tiistai 19. maaliskuuta 2013
I want to be happy
On se taas niin kumma juttu etten osaa olla yhtäkään kokonaista päivää ilosena, tai saa siihen tilaisuutta...
Tänään on ollu tähän asti tosi hyvä päivä, oon suunnitellu ja järjestelly kaikki asiat kuntoon sen eilisen melkeen romahtamisen jäljiltä ja nyt kaikki on kunnossa, saan rauhassa lähtee lomalle ilman stressiä. Join päivällä mansikkabanaanismoothien (188 kcal) ja sitte illaks töihin.
Oon ollu töissäkin vaan ihan liekeissä, tehny hulluna kaikkee ja energiat vähän hiipu niin söin 2 keksiä (n. 450 kcal) (en tajuu mikä helvetin kekseillä elävä musta on tullu oikee?) ja vähän ne harmittaaki mut ei kuitenkaan niin paljon kun vois koska oon ollu niin ilonen tästä matkasta nyt kun kaikki tuntuu selviivän ja stressi hellittää.
Mutta kas kummaa kuinkas sitten kävikään... Tuli tämmönen tosi vaikee tilanne (ei matkaan liittyen vaan myöhempään kevääseen) joka liittyy myös mun parhaaseen ystävään joka nyt ehkä sitte suuttu/loukkaantu mulle kun en ollut 100% messissä hänen suunnitelmissaan nyt, semmisessa suunnitelmassa missä on monta muuttujaa ja vaikka mitä ongelmia. Ja nyt mua vaan harmittaa ihan älyttömästi, annoin tän asian heti painaa mut maahan ja haluisin että tää päivä vaan loppuu. Tekis mieli syödä suruunsa mutten haluu. Mieluummin oon nälässä ja surullinen, kun lihava ja surullinen.
Mietityttää myös vähän ton tulevan matkan syömiset koska olin koko ajan jotenki kuvitellu että ei mun kaveri ihmettele jos en syö siellä kunnolla, ja oon kyllä sanonu sille jo että se ei saa valittaa/puuttua/ihmetellä mun syömisiä siellä ja nyt se vaan höpöttää jostain aamupaloista, lounaista, päivällisistä ja mäkkäreistä. Ja mä vaan katoin sitä kauhunsekasin tuntein kun se selittää että mitä me voidaan siellä syödä. Ja kun mä aijon pärjätä ruokakaupasta ostetuilla turvaruuilla (piltit, smoothiet, hedelmät yms.) Niin tuli vähän semmonen olo tänään että saattaa se sittenki ihmetellä jos en syö, ja saan kuulla saarnan siitä kuinka "syömättä olemalla ei laihdu" ja plaaplaa. Saa nyt nähä sitten, täytyy vaan koittaa olla ovela ja oksennella. Luojan kiitos kyllä että pääsen lenkkeilemään siellä! Muuten ei tulis kyllä mistään mitään.
Täytyy kai nyt sit tästä jatkaa töitä ja koittaa ajatella vaan sitä matkaa iloselta kantilta että unohtuu kaikki masentavat asiat (ja ruoka). Huomenna viiminen postaus ennen matkaa!
<3: Amy
Tänään on ollu tähän asti tosi hyvä päivä, oon suunnitellu ja järjestelly kaikki asiat kuntoon sen eilisen melkeen romahtamisen jäljiltä ja nyt kaikki on kunnossa, saan rauhassa lähtee lomalle ilman stressiä. Join päivällä mansikkabanaanismoothien (188 kcal) ja sitte illaks töihin.
Oon ollu töissäkin vaan ihan liekeissä, tehny hulluna kaikkee ja energiat vähän hiipu niin söin 2 keksiä (n. 450 kcal) (en tajuu mikä helvetin kekseillä elävä musta on tullu oikee?) ja vähän ne harmittaaki mut ei kuitenkaan niin paljon kun vois koska oon ollu niin ilonen tästä matkasta nyt kun kaikki tuntuu selviivän ja stressi hellittää.
Mutta kas kummaa kuinkas sitten kävikään... Tuli tämmönen tosi vaikee tilanne (ei matkaan liittyen vaan myöhempään kevääseen) joka liittyy myös mun parhaaseen ystävään joka nyt ehkä sitte suuttu/loukkaantu mulle kun en ollut 100% messissä hänen suunnitelmissaan nyt, semmisessa suunnitelmassa missä on monta muuttujaa ja vaikka mitä ongelmia. Ja nyt mua vaan harmittaa ihan älyttömästi, annoin tän asian heti painaa mut maahan ja haluisin että tää päivä vaan loppuu. Tekis mieli syödä suruunsa mutten haluu. Mieluummin oon nälässä ja surullinen, kun lihava ja surullinen.
Mietityttää myös vähän ton tulevan matkan syömiset koska olin koko ajan jotenki kuvitellu että ei mun kaveri ihmettele jos en syö siellä kunnolla, ja oon kyllä sanonu sille jo että se ei saa valittaa/puuttua/ihmetellä mun syömisiä siellä ja nyt se vaan höpöttää jostain aamupaloista, lounaista, päivällisistä ja mäkkäreistä. Ja mä vaan katoin sitä kauhunsekasin tuntein kun se selittää että mitä me voidaan siellä syödä. Ja kun mä aijon pärjätä ruokakaupasta ostetuilla turvaruuilla (piltit, smoothiet, hedelmät yms.) Niin tuli vähän semmonen olo tänään että saattaa se sittenki ihmetellä jos en syö, ja saan kuulla saarnan siitä kuinka "syömättä olemalla ei laihdu" ja plaaplaa. Saa nyt nähä sitten, täytyy vaan koittaa olla ovela ja oksennella. Luojan kiitos kyllä että pääsen lenkkeilemään siellä! Muuten ei tulis kyllä mistään mitään.
Täytyy kai nyt sit tästä jatkaa töitä ja koittaa ajatella vaan sitä matkaa iloselta kantilta että unohtuu kaikki masentavat asiat (ja ruoka). Huomenna viiminen postaus ennen matkaa!
<3: Amy
maanantai 18. maaliskuuta 2013
Stressed out
No eipä mennyt taas tää ilta hyvin ei todellakaan. En jaksa ees selostaa mitä kaikkee paskaa tuli naamaani tungettuu. Mut laitan tän kyllä ihan stressin piikkiin koska mullon nyt jo toinen päivä putkeen (ja tä tulee jatkumaan keskiviikkkoon asti) semmonen olo että maailmaa kaatuu ympäriltä, hirvee stressi joka asiasta ja kaikki paska kaatuu mun niskaan. Ja tälleen mukavasti just ennen kun oon lähdössä lomalle niin että sekin aiheuttaa vaan sitte lisästressiä. Pelottaa, ahdistaa, miks just mun pitää hoitaa nää kaikki asiat? Meinasin purskahtaa kotona töitten jälkeen itkuun ihan vaan ahdistuksen ja turhautumisen takia, mut pidättelin koska kaveri oli siinä.
Tuntuu että nää mun syömiset menee vaan koko ajan alamäkeen. Pakko ton loman jälkeen kiristää tahtia että tässä alkas oikeesti tapahtuu jotain muutosta. Pelotti kyllä tänään vähän mun kaverin kommentti kun se kysy eka että kuinka paljon oon laihtunu, no eihän siinä mitään. Mut sen jälkeen se kysy et missä ajassa. Vastasin totuuden mukasesti mut silti alko pelottaa et mitä jos se epäilee jotain... Mut toisaalta tänäänki väänsin ruokaa sen naaman edessä ku mikäki sika ni miten se ees vois epäillä mitään?
"Aren't you too fat to have an eating disorder?
<3: Amy
Tuntuu että nää mun syömiset menee vaan koko ajan alamäkeen. Pakko ton loman jälkeen kiristää tahtia että tässä alkas oikeesti tapahtuu jotain muutosta. Pelotti kyllä tänään vähän mun kaverin kommentti kun se kysy eka että kuinka paljon oon laihtunu, no eihän siinä mitään. Mut sen jälkeen se kysy et missä ajassa. Vastasin totuuden mukasesti mut silti alko pelottaa et mitä jos se epäilee jotain... Mut toisaalta tänäänki väänsin ruokaa sen naaman edessä ku mikäki sika ni miten se ees vois epäillä mitään?
"Aren't you too fat to have an eating disorder?
<3: Amy
Cold as ice
Jouduin tietenki sit tänään töihin ja kun piti herätä niin aikasten niin sorruin melkeen syömää. Mut sit tajusin jotain mikä autto mua siinä kohtaa ja sain ihan älyttömän tsempin päälle!
"Maailma ei lopu tänään eikä ruoka katoo mihinkään, sitä valmistetaan koko ajan lisää. Eli sun ei tartte syödä sitä nyt, sä saat sitä kyllä myöhemmin, sit kun oot laihtunu."
Tajusin että ajattelen aina jotenki kummallisesti et sitä on nyt pakko saada koska sit se loppuu tyyliin tai jotain vaikka eihän se nyt todellakaan mene niin! Mä kyllä pystyn kieltämään ruuan itteltäni siks aikaa että oon laihtunu. Nyt vaan pää ihan täysin kylmäks!
Toivottavasti vaan illalla ei sit tarttee syödä, saa nyt nähä miten pärjään sen mun kaverin kanssa. "Joo oon syöny." "Ei oo nälkä".
<3: Amy
"Maailma ei lopu tänään eikä ruoka katoo mihinkään, sitä valmistetaan koko ajan lisää. Eli sun ei tartte syödä sitä nyt, sä saat sitä kyllä myöhemmin, sit kun oot laihtunu."
Tajusin että ajattelen aina jotenki kummallisesti et sitä on nyt pakko saada koska sit se loppuu tyyliin tai jotain vaikka eihän se nyt todellakaan mene niin! Mä kyllä pystyn kieltämään ruuan itteltäni siks aikaa että oon laihtunu. Nyt vaan pää ihan täysin kylmäks!
Toivottavasti vaan illalla ei sit tarttee syödä, saa nyt nähä miten pärjään sen mun kaverin kanssa. "Joo oon syöny." "Ei oo nälkä".
<3: Amy
sunnuntai 17. maaliskuuta 2013
Cookie monster
Ahdistaa ihan älyttömästi toi tuleva matka, oon just niin tämmönen turha stressaaja, että ärsyttää. Tän ahdistuksen myötä menin sitte äsken syömään 5 keksiä. Siis hyi helvetti tyyliin joku 1100 kaloria. Join ihan hulluna kokis zeroa ja vettä että oisin saanu oksennettua ne ulos mut en sit tietenkään saanu... Ja nyt vaan harmittaa.
Ärsyttää kun tää päivä lähti niin hyvin ja ilosesti käyntiin ja nyt taas näin. Rangaistuksena tästä en todellakaan aijo syödä huomenna yhtään mitään. Huomenna ei oo edes mitään semmosta tekemistä mihin tarvitsisin energiaa niin en voi käyttää sitäkään tekosyynä (niinkun äsken käytin kun oon kerta töissä niin "pitäähän täällä jaksaa" plaaaplaa).
1,5 kiiviä söin päivällä mutta se ei haittaa. Mut nyt harmittaa noi keksit. Ja mun maha onniin älyttömän täynnä että mua oikeesti oksettaaki mut en saa sit kuitenkaa mitään ylös. Mut oon aika "ylpee" et uskalsin kuitenki yrittää oksentaa jossain muualla kun kotona niin ehkä sekään ei sit tuu olemaan ongelma siellä matkalla jos tulee semmonen olo että täytyy.
Toivottavasti huomenna menee paremmin.
<3: Amy
Ärsyttää kun tää päivä lähti niin hyvin ja ilosesti käyntiin ja nyt taas näin. Rangaistuksena tästä en todellakaan aijo syödä huomenna yhtään mitään. Huomenna ei oo edes mitään semmosta tekemistä mihin tarvitsisin energiaa niin en voi käyttää sitäkään tekosyynä (niinkun äsken käytin kun oon kerta töissä niin "pitäähän täällä jaksaa" plaaaplaa).
1,5 kiiviä söin päivällä mutta se ei haittaa. Mut nyt harmittaa noi keksit. Ja mun maha onniin älyttömän täynnä että mua oikeesti oksettaaki mut en saa sit kuitenkaa mitään ylös. Mut oon aika "ylpee" et uskalsin kuitenki yrittää oksentaa jossain muualla kun kotona niin ehkä sekään ei sit tuu olemaan ongelma siellä matkalla jos tulee semmonen olo että täytyy.
Toivottavasti huomenna menee paremmin.
<3: Amy
- 0 , 7 kg
Kävin äsken puntarilla (en kyl nyt taas yhtään tiiä miks kun eilen kuitenkin söin) mut olin laihtunu 0,7 kiloa!
MÄ PAINAN NYT 63,8 EN EDES MUISTA KOSKA OON PAINANU VIIMEKS NÄIN "VÄHÄN".
Sekoon päästäni, tanssin ympäri kämppää. Ihan mahtavaa! 0,8 kiloo enään ja oon vihdoin ja viimein tossa 63 kilossa! En nyt varmaan keskiviikkoon mennessä sitä kerkee enään laihtuu mut, melkeen kuitenki. Voi vitsit kun oon nyt niin ilonen ihan mahtavaa. Oon kohta mun yläastemitoissa! (n. 62 kg) ja muistan ku olin sillon ihan hirvee läski omasta mielestäni. Ja nyt oon silleen "en muista koska olis ollu näin laiha olo."
Tekis melkeen mieli palkita itteni ruualla, mut ONNEKS mulla ei oo täällä mitään muutaku hedelmiä. Taidan vaan juoda teetä ja alkaa kattoa telkkaria. Hyvää sunnuntaita kaikille, toivottavasti tästä tulee yhtä päivä ku miten tää alko!
<3: Amy
Answers
Mitä teet salilla?
Alotan aina joko 5 tai 10 min kuntopyörällä, sen jälkeen reisilihakset 4 eri konetta, sitte takareidet yhdessä koneessa, sitte rintalihakset. Jos teen hauiksia teen ne täsä välissä yhdessä koneessa mutta jää yleensä väliin. Sitte ojentajia ja selkälihaksia yhdessä koneessa ja vatsoja 100 semmosessa "rutistus" koneessa, sitte selkälihakset, etureidet ja takkareidet ja pohkeet. Vatsalihaksia 100 perusliikkeellä ja 30 siinä kun roikutaan ja nostetaan jalkoja ylös. Ojentajia, ja yläselkälihaksia kahdessa koneessa. Lopuks 5 tai 10 minuuttia crosstrainerillä ja sit venyttely.
Mikä tsemppaa sua eniten?
Lukijoiden kommentit, jos huomaa tuloksia itsessään, kavereiden kommentit mun laihtumisesta. Blogin kirjottaminen.
Kuvia unelmavartalosta?
Millainen tyyli sinulla on?
Mun tyyli on ollu tässä monen vuoden aikana aika vaihteleva, yläasteella olin täysin emo, sitten olin vaan joku seinäruusu joka ei jaksanut panostaa ja nyt oon hurahtanu aika paljon muotiin mutta en silti pukdeudu aina muodin mukaan. Mun tyyli on vähän sekotus kaikkea, ehkä pääosin rokkia ja hipsteriä.
Mitä musiikkia kuuntelet?
Kuuntelen tosi paljon kaikenlaista erilaista musaa, tällähetkellä aikapaljon tanssimusiikkipainotteista mut lempibändeistä löytyy esim. The Sounds, Haloo Helsinki ja Paramore.
Paras vinkki pudottaa painoa?
En oikeen tiiä ku en ittekkään mikään superpainonpudottaja ees oo, mut kai mahdollisimman vähän syöminen, paastoominen, urheilu.
Lempiblogisi?
Onko sinulla kesätavoitetta painon suhteen?
Ei sinänsä koska tätä on niin vaikee arvoida ja saada se paino sit tippumaan niin ja niin paljon, mut toivoisin ainakin että kesäkuun alussa olisin edes 55 kiloa tai vähemmän.
Lemmikkejä?
Ihan oma kissa. <3
Millaisessa talossa asut?
Kerrostalossa.
Kuvia lempivaatteistas?
(Nää nyt ei oo mun vaatteista, mut ehkä suuntaa antavia.)
Mistä pidät eniten itsessäsi?
Emmä tiedä. Kuullostaa nyt todella tyhmältä varmaan mutta mun käsistä (ei varsista!) ja jalkateristä, koska ne on kivan muotoset. Ja tykkään mun kynsistä. Oon niin outo.
Oletko täti?
En oo, mullon yks pikkuveli iältään 16 niin toivottavasti en ainakaan hetkeen vielä.
Mikä haluaisit olla (ammatti)?
Sen kun vaan tietäisinki, se on ollu yks mun elämän suurimmista arvotuksista. Joku matkailuun liittyvä, tai joku luova, esim. joku kirjottaja tai jotain.
Seuraatko mitään TV-sarjaa, jos seuraat niin mitä?
Oon koukussa varmaan sataanviiteenkymmeneenmiljoonaan sarjaan mut tässä nyt pari esimerkkiä: Skins, Greyn Anatomia, Frendit ja Glee.
Pidätkö eläimistä?
Täysin eläinrakas ihminen.
Lempiväri?
Vaihtelee, tällähetkellä ehkä valkonen ja punanen.
Meikkaatko vessassa vai huoneessas?
Olkkarissa mun "meikkauspöydän" ääressä (asun yksin).
Minkalaiset ystävyyssuhteet sulla on?
Todella oudot. 2 todella hyvää ystävää, 1 hyvä ystävä, pari semmosta jota nään pari kertaa puolessa vuodessa, 1 kenet haluaisin mun elämästä pois ja kasa menetettyjä ystäviä joista en koskaan olis halunnu luopua. Et mitä tosta voi sit päätellä, sotkusta on ollu.
Käytätkö piilolinssejä tai laseja?
Silmälaseja, oon iha puolsokee ilman niitä. Mut oon onneks tottunu siiihen ja silmälasit sopii mun tyyliin.
Kuinka monta laukkua/reppua omistat?
Niinku mun äitiki yks päivä niin nätisti mua kuvaili, "laukku ja kenkämonsteriks", mulla on varmaan miljoona laukkua. En jaksa edes niitä laskea koska en ees tiiä missä ne kaikki on.
Lempikoirarotu?
Siperianhusky ja Akita.
Viihdytkö yksin?
Aika hyvin, oon aina ollu semmonen. Välillä tulee ahdistuskohtauksia, ja on pakko päästä ihmisten luo. Mut muuten tykkään kyllä olla omissa oloissani aika paljon.
Tässä nyt nää vastaukset, kaikkiin en vastannut ja noikin mitä vastasin vastasin vähän silleen "puoliks" vaan koska mua pelottaa ihan hirveesti että mut tunnistetaan tästä. Koska vaikka yritin vastata silleen pintapuolisesti tästä tuli kyl tosi paljastava. Noh, täytyy vaan toivoo ettei kukaan tuttu löydä tänne.
<3: Amy
lauantai 16. maaliskuuta 2013
Clock is ticking
No en sitten paastonnutkaan, yllättävää. Tekosyynäni suru, itku, masennus. Tänään oli vaan jotenkin ihan hirvee päivä. Ahistaa ja puristaa, mietityttää kaikki, tekis vaan mieli nukkua. Söin puol purkkia jätskiä, leivän ja keksin. Ei mikään älytön määrä mutta silti harmittaa.
Oon huomannu että yhden tietyn kaverin seurassa mun on tosi paljon vaikeempi olla syömättä. Kaikkien muitten seurassa ei oo hankaluuksia mutta tän yhen ihmisen seurassa on. Jotenkin, jos se kysyy että haluunko syödä, syödäänkö, otatko ruokaa, mun aivot vaan heti sanoo joo. Ei ne ees yritä vastustella. Oon miettiny että mikäköhän siinä sitten oikeen on että miks se on niin. Ja nään häntä seuraavaks maanantaina niin aijon kokeilla, että jos huomenna paastoan (ei esteitä, aamu ja päivä kotona eikä mulla oo täällä ruokaa/ei sillon tee ees mieli syödä) ja illalla töissä, enkä aijo siellä sortua. Maanantaina taas aamu ja päivä kotona eikä siinä oo ongelmaa, mut sit illalla oon tän kaverin kanssa. Miten pystyisin olemaan niin että olisin syömättä? Kai luulisi että siinä kohtaa järkikin sanoo että jos oot ollu 1,5 päivää paastolla niin pystyt kyllä pitempäänkin? Haluisin ihan hirveesti paastota sitte tiistainkin. Ja keskiviikko iltaan saakka jollon mun on pakko syödä (ehkä).
Urheilu nyt varmaan jää tän wannabe-paastoilun ja matkalle lähdön valmistelujen lomassa. Mutta siellä lomalla aijon lenkkeillä neljänä päivänä putkeen. Ja sit tietty jatkaa kotona vaikka zumballa ja ostan sitte sen salikortin varmaan uudestaan.
Täytyy nyt vaan oikeesti koittaa paastoilla, koska ei tästä tuu muuten mitään. Huomenna toivottavasti parempi päivä, pakkailen, siivoilen ja teen sen kysymyspostauksen (vihdoin) !
<3: Amy
perjantai 15. maaliskuuta 2013
Miserable
En nyt jaksa alkaa pieksimään itteäni ja kierimään itsesäälissä koska sitä on tullu muutenki harrastettuu nyt ihan tarpeeks. Tiiän että vaikka tänään ei mennytkään hyvin vaikka piti ja lupasin, niin tiedän että pystyn seuraavat kolme päivää paastoomaan koska en oo menossa minnekkään enkä aijokkaan. Nyt on pakko tsempata, haluun olla keskiviikkoon mennessä lähempänä tota 63 kun nyt oon.
Mitä sillon keskiviikkona sitten tapahtuu, miks juuri se päivä? Se on se maaliskuun lopun koettelemus josta mainitsin vähän aikaan sitten ja (tä ei nyt todellakaan kuullosta koettelemukselta vaan unelmalta kun sanon sen) mutta mä lähen sillon ulkomaille viikoksi. Ymmärrätte varmasti että vaikka tää onkin todella odotettu matka niin silti ruuan ja urheilun kannalta haaste. Mut oon suunnitellu tätä jo tammikuusta asti miten aijon hoitaa asiat siellä ja ehei en todellakaan aijo lihoa. Ihanteellista olisi tietenkin laihtua mutta todennäköisempää pitää paino samana. En pääse sieltä päivittämään blogia joka päivä ja kun pääsen päivitykset tulee olemaan lyhyitä että matkaseuralainen ei huomaa mitä teen mutta tuun kuitenkin ilmottelemaan itsestäni ja olostani.
Tänään meni siis aika kehnosti, en treenannut (laiska) ja paastosin ilta kuuteen ja sitten söin kun kaveri tarjosi ruokaa enkä kehdannut kieltäytyä. Ja sitte herkuttelin ja se kyllä ahdisti enemmän ku ikinä ennen. En pystyny keskittymään mihinkään muuhun ku siihen syömiseen ja tuntu et se ruoka ei ikinä lopu vaikka olisin halunnu lopettaa. Enkä päässy kotii muutaku monen tunnin päästä ni en voinut edes oksentaa. Typerää.
Mut niinku jo sanoin en jaksa nyt masentua. Nyt aijon ihan tosissani paastota vaikka siihen keskiviikkoon asti jos vaan jaksan, niin kauan kun mahdollista. Koska mun on vaan pakko nyt laihtua.
Kaveri sanos tänään että "vitsi sä oot laihtunu", mut mä en oo semmosen kohteliaisuuden arvonen, en vielä kun se ei edes pidä paikkaansa. Mä nään vaan läskiä, mun mahassaa ja mun reidissä, käsissä ja naamassa.
<3: Amy
Mitä sillon keskiviikkona sitten tapahtuu, miks juuri se päivä? Se on se maaliskuun lopun koettelemus josta mainitsin vähän aikaan sitten ja (tä ei nyt todellakaan kuullosta koettelemukselta vaan unelmalta kun sanon sen) mutta mä lähen sillon ulkomaille viikoksi. Ymmärrätte varmasti että vaikka tää onkin todella odotettu matka niin silti ruuan ja urheilun kannalta haaste. Mut oon suunnitellu tätä jo tammikuusta asti miten aijon hoitaa asiat siellä ja ehei en todellakaan aijo lihoa. Ihanteellista olisi tietenkin laihtua mutta todennäköisempää pitää paino samana. En pääse sieltä päivittämään blogia joka päivä ja kun pääsen päivitykset tulee olemaan lyhyitä että matkaseuralainen ei huomaa mitä teen mutta tuun kuitenkin ilmottelemaan itsestäni ja olostani.
Tänään meni siis aika kehnosti, en treenannut (laiska) ja paastosin ilta kuuteen ja sitten söin kun kaveri tarjosi ruokaa enkä kehdannut kieltäytyä. Ja sitte herkuttelin ja se kyllä ahdisti enemmän ku ikinä ennen. En pystyny keskittymään mihinkään muuhun ku siihen syömiseen ja tuntu et se ruoka ei ikinä lopu vaikka olisin halunnu lopettaa. Enkä päässy kotii muutaku monen tunnin päästä ni en voinut edes oksentaa. Typerää.
Mut niinku jo sanoin en jaksa nyt masentua. Nyt aijon ihan tosissani paastota vaikka siihen keskiviikkoon asti jos vaan jaksan, niin kauan kun mahdollista. Koska mun on vaan pakko nyt laihtua.
Kaveri sanos tänään että "vitsi sä oot laihtunu", mut mä en oo semmosen kohteliaisuuden arvonen, en vielä kun se ei edes pidä paikkaansa. Mä nään vaan läskiä, mun mahassaa ja mun reidissä, käsissä ja naamassa.
<3: Amy
torstai 14. maaliskuuta 2013
Excitement
Eilinen meni tosi hyvin ja tänään on mennyt myös! Nyt on taas niin semmonen olo että kyllä tää tästä koska mä en aijo luovuttaa, esteet väistyy ja elämä hymyilee, mä aijon laihtua.
Eilen olin salilla tehotreenillä ja söin proteiinipatukan (130 kcal), mansikkabanaanismoothien (188 kcal) ja muroja mehukeitolla (114 + 18 kcal) eli yhteensä 450 kaloria. Tänään olin salilla vähän rennommalla treenillä että huomenna jaksaa vetää uudelleen kunnon tehotreenin viimistä kertaa (ainakin hetkeks aikaa kun en oo varma vielä aijonko huhtikuun alussa ostaa uuden kortin, täytyy nyt katsoa mikä fiilis sillon sitte) ja syöny oon muroja mehukeitolla (114 + 18 kcal), proteiinipatukan (130 kcal), raejuustoa (65 kcal) ja nyt aattelin vielä syödä piltin (82 kcal) eli yhteensä 409 kaloria. Join myös kupin kahvia tänään.
Kävin myös eilen salin jälkeen puntarilla, en oikeen tiiä mikä ihme muhun meni. Se ei ollu aamupaino koska kello oli 1 ja olin ollu salilla ja juonu hulluna vettä. Halusin kai vaan kiduttaa ja rankasta itteäni siitä viiden päivän syöpöttelystä, halusin nähä miten oon lihonu, niin sen siitä saa saatanan läski. Mut vaaka näytti (luojan kiitos) tismalleen samaa mitä viimeksi eli en ollu lihonu enkä laihtunu. Ja nyt harmittaa koska hukkasin taas hyvät 5 päivää laihtumiselle syömiseen...
Ostin ittelleni nyt semmosen pienen vihon mitä aijon alkaa pitämään semmosena thinspovihkona mikä toivon mukaan pelastaa mut ruokahimoilta. Täytyy vaan jemmailla sitä niin ettei kukaan sitä sitten löydä. Vähän muutenkin pelottaa tää että tää mun ruokavammailu alkaa kohta paljastua varsinkin yhdelle mun hyvälle kaverille jota nään pari kertaa viikossa. Oltiin hänen kanssaan mun äidin luona eilen ja hän kysyi että mitä mä oon syöny sinä päivänä. Sanoin ihan totuudenmukaan että sen patukan ja smoothien (kello olo täsä kohtaa melkeen 7 illalla) ja se vastas puoliks huolissaan ja puoliks läpällä että susta tulee oikeesti kohta joku anorektikko. Nauroin vaan mutta pelotti että mitä jos mun äiti kuuli sen. Ja kyllä se varmaan kuulikin koska illalla sitten kun söin muroja se sanos että "säkään et oo sitte mitään kunnon ruokaa tänään syöny vai". Sanoin vaan että en oo kerenny. "No onneks sullaki on niin kiireinen elämä". Toivottavasti toi aihe nyt jäi tohon.
Tuntuu kyl hyvältä että se mun kaveri on ehkä vähän huolissaan, koska se onniin paras ihminen mitä tässä maailmassa tiiän ja ihanaa että se välittää. Koska tuntuu että sellaset ihmiset ketä nään joka päivä ei huomaa eikä niitä kiinnosta. Toisaalta kyllä ihan helvetin hyvä koska en haluukkaan että tää paljastuu kenellekkään. Hirveen ristiriitasta.
Huomenna salille ja ehkä sitten paasto koska se meno johon mun olis pitäny mennä (syömään ja juomaan taas vaihteeks) ehkä toivonmukaan peruuntuu?
Oon kyllä innoissani tosta vihosta alan heti kirjottelemaan sinne!
<3: Amy
Eilen olin salilla tehotreenillä ja söin proteiinipatukan (130 kcal), mansikkabanaanismoothien (188 kcal) ja muroja mehukeitolla (114 + 18 kcal) eli yhteensä 450 kaloria. Tänään olin salilla vähän rennommalla treenillä että huomenna jaksaa vetää uudelleen kunnon tehotreenin viimistä kertaa (ainakin hetkeks aikaa kun en oo varma vielä aijonko huhtikuun alussa ostaa uuden kortin, täytyy nyt katsoa mikä fiilis sillon sitte) ja syöny oon muroja mehukeitolla (114 + 18 kcal), proteiinipatukan (130 kcal), raejuustoa (65 kcal) ja nyt aattelin vielä syödä piltin (82 kcal) eli yhteensä 409 kaloria. Join myös kupin kahvia tänään.
Kävin myös eilen salin jälkeen puntarilla, en oikeen tiiä mikä ihme muhun meni. Se ei ollu aamupaino koska kello oli 1 ja olin ollu salilla ja juonu hulluna vettä. Halusin kai vaan kiduttaa ja rankasta itteäni siitä viiden päivän syöpöttelystä, halusin nähä miten oon lihonu, niin sen siitä saa saatanan läski. Mut vaaka näytti (luojan kiitos) tismalleen samaa mitä viimeksi eli en ollu lihonu enkä laihtunu. Ja nyt harmittaa koska hukkasin taas hyvät 5 päivää laihtumiselle syömiseen...
Ostin ittelleni nyt semmosen pienen vihon mitä aijon alkaa pitämään semmosena thinspovihkona mikä toivon mukaan pelastaa mut ruokahimoilta. Täytyy vaan jemmailla sitä niin ettei kukaan sitä sitten löydä. Vähän muutenkin pelottaa tää että tää mun ruokavammailu alkaa kohta paljastua varsinkin yhdelle mun hyvälle kaverille jota nään pari kertaa viikossa. Oltiin hänen kanssaan mun äidin luona eilen ja hän kysyi että mitä mä oon syöny sinä päivänä. Sanoin ihan totuudenmukaan että sen patukan ja smoothien (kello olo täsä kohtaa melkeen 7 illalla) ja se vastas puoliks huolissaan ja puoliks läpällä että susta tulee oikeesti kohta joku anorektikko. Nauroin vaan mutta pelotti että mitä jos mun äiti kuuli sen. Ja kyllä se varmaan kuulikin koska illalla sitten kun söin muroja se sanos että "säkään et oo sitte mitään kunnon ruokaa tänään syöny vai". Sanoin vaan että en oo kerenny. "No onneks sullaki on niin kiireinen elämä". Toivottavasti toi aihe nyt jäi tohon.
Tuntuu kyl hyvältä että se mun kaveri on ehkä vähän huolissaan, koska se onniin paras ihminen mitä tässä maailmassa tiiän ja ihanaa että se välittää. Koska tuntuu että sellaset ihmiset ketä nään joka päivä ei huomaa eikä niitä kiinnosta. Toisaalta kyllä ihan helvetin hyvä koska en haluukkaan että tää paljastuu kenellekkään. Hirveen ristiriitasta.
Huomenna salille ja ehkä sitten paasto koska se meno johon mun olis pitäny mennä (syömään ja juomaan taas vaihteeks) ehkä toivonmukaan peruuntuu?
Oon kyllä innoissani tosta vihosta alan heti kirjottelemaan sinne!
<3: Amy
keskiviikko 13. maaliskuuta 2013
New start
Söin vielä eilenkin, en pystynyt lopettamaan. Mut tänään alkaa taas uusi elämä, eikä mikään saa pysäyttää mua. Tiedän jo edessä olevista esteistä, seuraava perjantai ja viikonpäästä keskiviikko, mut mä en aijo luovuttaa. Aijon edelleen laihtua ja taistella, ruoka ei hallitse mua. Mä vielä näytän sen. Koska ei mulla ole edes nälkä.
Nyt meen salille, ja toivon että se kortti riittää perjantaihin asti. En varmaan pysty paastoilemaan muutku la-ke ja sillon keskiviikkoiltana joudun syömään, toivottavasti mahdollisimman vähän mutta niin, vaikee tilanne mutta voin kertoo siitä sitten sitä lähempänä.
Ostin S kokoset treeni housut. Ja M on mun koko. Joten jumalauta nyt on pakko laihtua! Käyn tänään ostamassa ittelleni thinspovihon, mihin aijon kirjotella kaikkia tsemppaavia lauseita yms. lauluja. Ja sit jos tulee semmonen olo että tarvii syödä voin lukea sitä ja olla syömättä. Tää syömishelvetti loppuu tasan nyt!
Ja hei siitä kysymyspostauksesta, oon pahoillani mutta se jää varmaan viikonloppuun koska tässä on nyt kauheesti kaikkea sählinkiä. Mutta lupaan tehdä sen viikonloppuna viimeistään!
Mikään ei voi enää pysäyttää mua.
<3: Amy
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Is anybody out there?
Kummallinen olo. En oikeen tiiä mitä mun pitäs kirjottaa tai sanoa. Toi koko viikonloppu oli syömisten osalta jotain niin kuvottavaa, etten halua semmosta enään ikinä. Harmittaa ja suututtaa että menin taas tuhlaamaan hyvän viikon laihtumiselle syömisen takia, en uskaltanut mennä tänään vaa'alle koska en halua kohdata sitä todellisuutta että tuhosin itteeni vaan koko viikonlopun.
Kyllä tää tästä, tiiän sen. Parempi myöhään kun ei milloinkaan? Oon kuitenkin laihtunut jo sen verran että mahduin viikonloppuna yksiin mun tavotefarkkuihin. Ja se mun kaveri joka kerto mulla vähän aikaa sitten olevansa kohta tavotepainossaan, hän kertoi eilen mahtuvansa myös joihinkin vanhoihin farkkuihinsa joihin ei ole pitkään aikaan mahtunut. Oon ilonen siitä, mutta samaan aikaan tää motivoi mua. Mäkin haluan laihtua lisää.
Mullon semmonen olo että ehkä vihdoin ja viimein oppisin, että nyt saa toi viikonloppuherkuttelu riittää. Mitä mun kaveritki oikee ajattelee? "Joo se muka laihduttaa ja sit se vetää joka viikonloppu mahan täyteen kaikkee paskaa, vittu mikä pelle".
Nyt oikeesti, mulle riittää, mä en jaksa enää.
En varmaan syö tänään mitään, masentaa. Huomisesta torstaihin aijon pärjäillä max. 500 kaloria ja perjantaina alotan 5 päivän mehupaaston. Ja ihan tosi aijon tehä sen, koska mun on pakko ja se on myös hyvä tekosyy olla juomatta tai syömättä viikonloppuna. Tä viikko tulee olemaan onnistunut!
En oikeen tiiä tosta urheilupuolesta, ti-to yritän päästä salille ja tänään, en tiiä. Kävelylenkki illalla? Ehkä. Yritän keskiviikkona tehdä sen kysymyspostauksen, vaikkei siihen nyt olekkaan tullut kysymyksiä kun kahdelta ihanalta mut onhan niihin silti kiva vastailla. Täytyy vaan vastailla sen mukaan ettei mua kuitenkaan kauheesti tunnistettais siitä sitten.
Haluun pyytää anteeks teiltä lukijoilta, mullei todellakaan ollut sillon kun tämän blogin perustin tarkotuksena alkaa kirjottamaan tällästä epäonnistujan tarinaa, koska jotenki luulin että olisin vahvempi ja pystyisin tähän paremmin. Mä en aijo pettää teitä enää. Kiitos ja anteeksi.
<3: Amy
Kyllä tää tästä, tiiän sen. Parempi myöhään kun ei milloinkaan? Oon kuitenkin laihtunut jo sen verran että mahduin viikonloppuna yksiin mun tavotefarkkuihin. Ja se mun kaveri joka kerto mulla vähän aikaa sitten olevansa kohta tavotepainossaan, hän kertoi eilen mahtuvansa myös joihinkin vanhoihin farkkuihinsa joihin ei ole pitkään aikaan mahtunut. Oon ilonen siitä, mutta samaan aikaan tää motivoi mua. Mäkin haluan laihtua lisää.
Mullon semmonen olo että ehkä vihdoin ja viimein oppisin, että nyt saa toi viikonloppuherkuttelu riittää. Mitä mun kaveritki oikee ajattelee? "Joo se muka laihduttaa ja sit se vetää joka viikonloppu mahan täyteen kaikkee paskaa, vittu mikä pelle".
Nyt oikeesti, mulle riittää, mä en jaksa enää.
En varmaan syö tänään mitään, masentaa. Huomisesta torstaihin aijon pärjäillä max. 500 kaloria ja perjantaina alotan 5 päivän mehupaaston. Ja ihan tosi aijon tehä sen, koska mun on pakko ja se on myös hyvä tekosyy olla juomatta tai syömättä viikonloppuna. Tä viikko tulee olemaan onnistunut!
En oikeen tiiä tosta urheilupuolesta, ti-to yritän päästä salille ja tänään, en tiiä. Kävelylenkki illalla? Ehkä. Yritän keskiviikkona tehdä sen kysymyspostauksen, vaikkei siihen nyt olekkaan tullut kysymyksiä kun kahdelta ihanalta mut onhan niihin silti kiva vastailla. Täytyy vaan vastailla sen mukaan ettei mua kuitenkaan kauheesti tunnistettais siitä sitten.
Haluun pyytää anteeks teiltä lukijoilta, mullei todellakaan ollut sillon kun tämän blogin perustin tarkotuksena alkaa kirjottamaan tällästä epäonnistujan tarinaa, koska jotenki luulin että olisin vahvempi ja pystyisin tähän paremmin. Mä en aijo pettää teitä enää. Kiitos ja anteeksi.
<3: Amy
lauantai 9. maaliskuuta 2013
Loser
Onko kukaan oikeesti yllättynyt jos sanon että meni aika huolella vituiksi koko eilinen ja sama meno tuntuu jatkuvan? Miks tä menee aina näin, miks tän pitää olla tämmönen oravanpyörä? Ensin se alkaa aina motivoitumisella, jes mä pystyn tähän nyt mä oikeesti teen tän! Se jatkuu sen pari päivää (mun tapauksessa neljä päivää eli maanantaista torstaihin) ja sitte sortuu ja menettää kaiken toivonsa. Oon niin epäonnistuja, mun on pakko saada herkkuja, en voi koskaan laihtua koska mun on pakko syödä. Tätä jatkuu pari päivää (mun tapauksessa perjantain ja lauantain). Sunnuntaihin mentäessä motivaatio on taas huipussaan ja rankastaan itteään pitämällä paastopäivä. Ja niin oravanpyörä lähtee taas uudestaan käyntiin.
Miten mä voin kuvitella, että mä laihtuisin yhtään jos mä syön neljän päivän ajan 500 kaloria, sit vedän kahen päivän överiruokakännit ja paastoon yhen päivän. Oon aina arvostellu sellasia ihmisiä ketkä tekee niin, hyi kauhee nyt vasta ittekki tajusin sen että musta on tullu semmonen laihduttaja mitä oon aina vihannu. Hyi helvetti. En haluu syödä enään tänään, enkä enään ikinä.
Ahdistaa, en tiiä mitä tänään tehään. Jotain hauskaa mut toivottavasti et juotais taas ettei tartteis syödä. En "voi" (vittu mikä tekosyy, saatanan läski) urheillakkaan tänään kun kaveri tulee hakemaan mut suoraan töistä.
Mä en ihan tosi jaksa, millä saan taottua mun päähä että ei saa syödä? Pitää alkaa kantaa mukana jotain vihkoa ja koruja ja kaikkea, keksii jotain uusia tapoja estää syöminen.
- Amy
Miten mä voin kuvitella, että mä laihtuisin yhtään jos mä syön neljän päivän ajan 500 kaloria, sit vedän kahen päivän överiruokakännit ja paastoon yhen päivän. Oon aina arvostellu sellasia ihmisiä ketkä tekee niin, hyi kauhee nyt vasta ittekki tajusin sen että musta on tullu semmonen laihduttaja mitä oon aina vihannu. Hyi helvetti. En haluu syödä enään tänään, enkä enään ikinä.
Ahdistaa, en tiiä mitä tänään tehään. Jotain hauskaa mut toivottavasti et juotais taas ettei tartteis syödä. En "voi" (vittu mikä tekosyy, saatanan läski) urheillakkaan tänään kun kaveri tulee hakemaan mut suoraan töistä.
Mä en ihan tosi jaksa, millä saan taottua mun päähä että ei saa syödä? Pitää alkaa kantaa mukana jotain vihkoa ja koruja ja kaikkea, keksii jotain uusia tapoja estää syöminen.
- Amy
perjantai 8. maaliskuuta 2013
So weak
Ärsyttää ja ahdistaa niin älyttömästi. En eilen sortunut niihin leipiin tai mihinkään muuhunkaan (luojan kiitos) mut nyt sit tosiaan, en sortunut mitenkään en olis halunnu mut mun oli pakko, ja se täs harmittaaki eniten.
Oon töissä, ja aattelin pärjätä siihen asti että pääsen yhellä omenalla. Söin sen n. 12 aikoihin ja heti sen jälkeen mulle tuli ihan hirvee olo. Mua oksetti fyysisesti se että mulla oli niin kova nälkä, pyörrytti koko ajan ja oli ihan älyttömän heikko olo. En jaksanu tehä mitään. Jos olisin ollu kotona tää ei olis haitannu, olisin vaan menny takasin nukkumaan. Mut täällä, emmä keksinyt mitään muuta ratkasuu kun syöminen, koska pakko mun on työni kuitenki tehä eikä tää ruokavammailu saa vaikuttaa siihen etten pystyis tekee mun töitä. Niin söin sitte leivän. 416 kaloria. Mut se olo ei loppunu, ehkä tarviin sokeria? Niin söin sitte vielä 3 keksiä. Aattelin vaan että en varmana masennu nyt tästä tai mitään koska oon muutenki syöny nyt niin vähän, tää saa luvan olla nyt boostipäivä tai jotai. 658 kaloria. Hyi helvetti.
Nyt on hyvä olo fyysisesti ja jaksoin taas heti seistä ja tehdä. Mut ei oo todellakaan hyvä olo henkisesti. Oon syöny tänään jo melkeen 1150 kaloria eikä kello oo ees kahta. Ihan naurettavaa.
Illalla vaan sitä pepsimaxia ja persikoita. Miks mun pitää olla näin heikko?
<3: Amy
Oon töissä, ja aattelin pärjätä siihen asti että pääsen yhellä omenalla. Söin sen n. 12 aikoihin ja heti sen jälkeen mulle tuli ihan hirvee olo. Mua oksetti fyysisesti se että mulla oli niin kova nälkä, pyörrytti koko ajan ja oli ihan älyttömän heikko olo. En jaksanu tehä mitään. Jos olisin ollu kotona tää ei olis haitannu, olisin vaan menny takasin nukkumaan. Mut täällä, emmä keksinyt mitään muuta ratkasuu kun syöminen, koska pakko mun on työni kuitenki tehä eikä tää ruokavammailu saa vaikuttaa siihen etten pystyis tekee mun töitä. Niin söin sitte leivän. 416 kaloria. Mut se olo ei loppunu, ehkä tarviin sokeria? Niin söin sitte vielä 3 keksiä. Aattelin vaan että en varmana masennu nyt tästä tai mitään koska oon muutenki syöny nyt niin vähän, tää saa luvan olla nyt boostipäivä tai jotai. 658 kaloria. Hyi helvetti.
Nyt on hyvä olo fyysisesti ja jaksoin taas heti seistä ja tehdä. Mut ei oo todellakaan hyvä olo henkisesti. Oon syöny tänään jo melkeen 1150 kaloria eikä kello oo ees kahta. Ihan naurettavaa.
Illalla vaan sitä pepsimaxia ja persikoita. Miks mun pitää olla näin heikko?
<3: Amy
torstai 7. maaliskuuta 2013
Ooh baby baby, it's a wild world
Sekoon päästäni. Haluaisin vaan rynnätä kauppaan, ja ostaa kaikkia mahdollisia herkkuja mitä käsiini saisin ja ahmia ne kurkustani alas. Tää on ollu nyt tällästä koko ajan tänään. Aamulla kaikki oli ihan jees, sit päivällä olin äitin kanssa ja se söi karkkia ja siitä se lähti. Se himo. Se pussin rapina. Teki mieli huutaa. En varmana syö, karkit on kuulema vaikee oksentaa pois. Mut mun niin tekis mieli. Mullei oo varmaa ikinä tehny niin paljon mieli herkkuja, mutta en ottanu. Ja aattelin et heti kun tuun kotiin tuun koneelle, ja katon thinspo kuvia ja luen kaikkia juttuja ja kuuntelen musaa. No se autto sen hetken aikaa. Nyt tekis mieli alkaa kattoo telkkaria. Ja syödä, kaikkee. VOI EI APUA MUISTIN MULLA ON NIITÄ PAAHTOLEIPIÄ EI HELVETTI. vittu jos nyt syön ne tapan itteni. Mitä mä teen, tekis mieli lähtee ulos karkuun täältä mut sit menisin kuitenkin kauppaan! Ei jumalauta!
Oon syöny tänään:
- muroja mehukeitolla (120 kcal + 18 kcal)
- omena (n. 50 kcal? unohdin taas punnita)
- rahka (145 kcal)
- 3 pastillia (10 kcal)
- 2 pilttiä (57 kcal + 63 kcal)
- puolikas pullo terveyslimsaa (23 kcal)
= 486 kaloria yhteensä, eli sopiva määrä. Näyttää kyllä taas ihan järkyttävältä määrältä kun tommonen kaamee lista, hyi. Ja ku en ees liikkunu. Ja huomisesta tulee kyllä yhtä helvettiä jos tää päivä oli jo näin vaikee, noi viikonloput on aina niin vaikeita ja sortumisalttiita ja sorruin jo tiistaina enkä haluu tehdä sitä uudestaan. En vaan voi.
Saan huomenna syödä vaan porkkanaa ja kurkkua dipillä ja persikoita. Ja pepsi maxia. Koska pidetään leffailta. Mut päivällä en syö mitään, vaikka kuinka olisin töissä. Mun on pakko pystyä siihen, nyt ihan tosi. Mä haluan, että se vaaka näyttäs maanantaina melkeen ton 63 verran, edes melkeen. Oon niin lähellä sitä nyt. Ja mullon tosi laiha olo, ja huomaan itestäni nyt sen että oon laihtunu. Niin sitähän ei mitkään hiilarihimot pilaa!
<3: Amy
Skippin dinner to get thinner
Eilinen meni hyvin, 460 kaloria! Maha piti kyllä jumalatonta meteliä koko illan, ja vaikka kaveri veti jätskiä naaman edessä kun katottiin leffaa en sortunut. Autto tosi paljon, kun mietin että jos syön niin joudun oksentamaan. Ja sitä en halua, koska mulla sattuu kurkku vähän vieläkin siitä tiistai illan sekoilusta.
Aamulla heräsin siis ihan älyttömän aikasin että kerkesin sinne salille, ja söin siinä samalla proteiinipatukan (130 kcal). Töissä söin maitorahkan + ananaspurkki (150 kcal + 132 kcal) ja join energiajuoman (45 kcal) ja loppupäivänä lipitin sit vaan teetä, vettä ja vadelmabonaquaa (lempparia). Toi proteiinipatukka oli aika jännä kokemus, kun oli eka kerta ikinä kun semmosen söin ja ensin se maistu ihan hirveen pahalta mut sit tykkäsinki siitä ihan hirveesti. Jään ihan varmaan niihin koukkuun!
Vähän nyt mietityttää et miten menee tää loppuviikon treenin kannalta koska:
1. mulla on vieläkin nää takareidet ihan jumissa, en eilen salilla tehnyt mitään takareisiä ja venyttelin tosi hyvin ja ei se näköjään auttanut.
2. mulla on huomisesta sunnuntaihin aamuvuorot töissä niin en tiiä jaksanko herätä niin aikasin salille, koska eilen sen aamuherätyksen takia olisin sammunu jo 9 maissa jos ei olisi katottu leffaa. Sunnuntaina kerkeen kyllä aamulla koska työt alkaa vasta myöhemmin.
3. Miettisin että tänään zumbaan, mut en tiiä pitäskö antaa vaan noitten jalkojen nyt levätä että ne paranis? Mut en kuitenkaan millään haluis pitää lepopäivää nyt kun tiistainakin oli.
Raivostuttavaa, mitä mä oikeen teen. Oonko laiska paska jos en nyt treenaa loppuviikosta kunnolla? Oonko idiootti kun pitäs ja mulla loppuu salikortti muutenki seuravaalla viikolla niin sit ei enään ees pysty menemään?
Jos annan tänään ja huomenna olla, mutta lauantaina töitten jälkeen zumbaan ja sunnuntai aamulla salille? Olishan se sit kuitenki 4/7 liikuntapäivää viikosta (hyi kuinka vähän). Mut näitten jalkojen on pakko parantuu, kun ylösnouseminen ja istuminen tekee niin älyttömän kipeetä, tai jos liikkuu kun on hetken ollu paikoillaan.
Ehkä mä vaan teen näin, ja otan supertreenin sitte seuraavalla viikolla päälle! Ja nyt varsinkaan ei sitten saa tulla mitään sortumisia kun en aijo liikkua nyt kahteen päivään. Inhottaa kyllä kun tulee semmonen olo ettei laihdu yhtään jos ei kuluta yhtään. Ää ehkä nyt lopetan tän kirjottamisen ja tän asian murehtimisen ennenku sekoon päästäni. Ahdistaa muutenkin kun yllättäen taas tuntuu siltä että kaikkia asiat kansaantuu päälle ja mihinkään ei oo aikaa. Pitäs tehdä yhteishaku ja ettiä uusia töitä. Valmistautua yhteen koitokseen mikä koittaa maaliskuun lopussa (siitä lisää myöhemmin). Haluaisin vaan olla rauhassa kotona, kattoa youtubesta SH leffoja ja ettiä uusia SH piisejä. Rauhassa, yksin, ilman mitään stressiä elämästä. Ahdistaa.
Mitäköhän sitä söis tänään? Muroja ja pilttiä.
<3: Amy
ps. "onko sulla oikeesti noin kylmä?"
"joo, ehkä mä vaan oon tulossa kipeeks."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)