Ignorance

En tiiä mitä mun pitäs tehdä, outo olo. Niin ristiriitaset tunteet tosta salitreenistä. Samaan aikaan haluisin jatkaa sitä ja samaa aikaa en. Haluisin vaan et mun paino tippuu mut en tiedä tippuuko se näin. Mullon koko ajan semmonen olo että paino vaan pysyy samana, enhän mä edes laihdu. Mitä ihmettä mun oikeen pitäis tehdä? Pääsenkö mä tästä reilu 60 kilosta ikinä pois?

Tänään kävin lenkillä ja salilla, söin allevon aterianorvike juotavan (200 kcal) ja 1/3 proteiinipatukkaa.

Eli oli hyvä päivä? Ei silti kauheen positiivinen olo, ahdistaa vaan taas. Haluisin vaan että toi viikonloppuki olis jo ohi, äh emmä tiiä. Tää on taas tätä, haluun samaa aikaa et aika kuluis äkkiä jotta voisin jo nähdä itteni laihtuvan mut emmä tietenkään halua että kesä menis noin vaan ohi kun se on vasta alkamassa.

Anteeksi lyhyt ja sekava postaus, en oo oikeen järkvässä mielentilassa nyt kirjottamaan mitään.

Meen syömään, vittu.

Sad

Ahdistaa syöminen niin pirun paljon. Ahdistaa se että söin eilen sitä salaattia. Söin sitä myös tänään vähän, 2 palaa porkkanaa, puolikkaan banaanin ja 30 grammaa fitness muroja. Join pullon light energiajuomaa. Liikaa, liikaa, liikaa kaloreita. Enkä mennytkään lenkille kun jalat niin jumissa (mulla menee paikat päivän viiveellä jumiin?) 

Mullon semmonen olo että kaikki vaan laihtuu mun ympärillä ja mä oon läski joka ei ikinä laihdu mihinkään ja vaan unelmoi. 

Olin tänään pitkästä aikaa kavereitten kanssa, hetken aikaa se autto ja oli ihana olo, semmonen vanha, tuttu ja turvallinen olo mun parhaan kaverin seurassa. Kaikki tulee olemaan vielä hyvin. Ja sit se olo meni taas, ja ahdistaa. Ei kukaan musta täällä välitä. Laihdutus ja viiltelyläppää lensi taas, voi kunpa vaan tietäisitte. 

Huomenna sali ja lenkki, ei välttämättä ruokaa ollenkaan, ainakaan jos ahdistaa näin paljon. 

Thank you

Kahdessa päivässä - 1,1 kiloa, kiitos nesteenpoistajat. 63,5 <3 

Slowly

Ajatukset ja mieli pysyy paikoillaan, aika liikkuu samalla liian nopeasti mut kuitenkin liian hitaasti. Mietityttää tää mun paino koko ajan, pohdin sitä 24/7 ja vaikka oonki oikeesti ihan rakastanut tohon salitreeniin mähän melkeen asun siellä nykyään, niin silti haluun lopettaa sen koska mä tarviin sitä että mun paino tippuu tästä, koska mä en muuten selviä. Treenaan koko ajan enkä syö, mitä mä teen väärin miksi en laihdu? (Kaiken) Tänään olin aamulla salilla mutta paasto katkes päivällä kun äiti laitto mut syömään salaattia. En syö enempää tänään enkä huomenna. Ja tän takia aattelin mennä huomenaamulla lenkille, vaikka olisikin lepopäivä mut en usko että sitä tarviin kun en paastonnutkaan tänään. 

Haluisin vaan ottaa aurinkoa ja sekään ei paista koskaan sillon kun mulla olis aikaa? Fucking fantastic. Anteeksi kuvaton ja tylsä postaus puhelimella, vaikka tää bloggerin puhelin appi onki uudistunu en silti osaa laittaa tänne kuvia. 

FATFATFAT

Oon vaan lihonu, onko joku yllätys? 64,6 ja äänet huutaa mun päässä.

 "saatanan läski, kato nyt mitä sä oot taas ittelles tehnyt! 

eks sul oo mitään itsekuria, susta ei oo mihinkään, 

et onnistu edes laihduttamaan!

 luuseri, paskakasa, läski"

Uus suunnitelma. Hiilareita ei mene enää tähän kehoon, se on varma se. Ei sitten niin millään. Koska en mä laihdu ikinä mihinkään jos en pääse jo polttamaan tätä rasvaa, se mun rasvanpolttaja tilaus meni mönkään niin tilaanki niitä vasta sitten kun palkka tulee, vittu sentään. Tuleeks tästä taas yhtään mitään? HELVETTI PAKKO TULLA.

Nesteenpoistajia ja vettä, niistä on mun päivä tehty. Äsken zumbasin, illalla salille. Oliko mulla muuta? En ees muista, vituttaa taas vaan niin sietämättömän paljon. Päivä kerrallaan, sitä mä tarviin. 

Work it out

Mun seuraavan viikon treeni ja ruokasuunnitelma:

Ma:

- sali

- zumba

+ paasto

Ti:

- sali

+ paasto

Ke:

- lepo

+ paasto

To:

- sali

- lenkki

+ max. 500 kcal

Pe: 

- sali

- zumba

+ max. 500 kcal

La:

- lepo

+ jos mut pakotetaan kavereitten yo-juhlissa ottamaan kakkua niin superpienipala, ei muuta!!

Su:

- lenkki

- zumba

+ sama kun edellinen koska yhdellä kaverilla juhlat vasta tällön

Mua ahdistaa niin paljon että oli pakko tehdä tää lista että nään sen mun silmien edessä, semmonen olo että tuun muuten hulluks. Aijon alkuviikosta kokeilla taas niitä nesteenpoistajia pari päivää. Ja loppuviikosta niitten rasvanpolttajien pitäis tulla ja tajusin just et niitten avulla mun ei tarvii syödä kakkua juhlissa wuhuu! Loistavaa! 

Forever loser

Miks mulla on semmonen olo että mulla menee nykyään kaikki viikot saman kaavan mukaan: ma-pe treeni ja ruokailu sujuu hyvin, ja lauantaina homma leviää ihan täysin käsiin ja sunnuntaina morkkis. Niinkuin nytkin. Menin taas pilaamaan hyvän treenin ja laihtumisen eilen ihan täysin. Syytän siitä kyllä kaveria vähän koska niin, se "pakotti".

Eilinen meniki koko päivä ihan erilailla kun kuvittelin. En ottanutkaan aurinkoa koska olikin niin pilvistä. Käytin kaikki mun rahat yhteen älyttömän mahtavaan juttuun mikä tapahtuu vasta vuoden päästä ja juhlin tätä syömällä 100 grammaa suklaata ja mäkkiaterian. (Seriously?) Ja sit yritin oksentaa, mutta en saanut niitä ulos ku ihan vähän? En tiiä mikä siinäkin oli vikana, olis pitäny juoda jotain hiilihapollista niin olis varmaan onnistunut. Mut laskin kalorit ja ei niistä tullut kun "vaan" 1765 kaloria (hyi helvetti) ja sen jälkeen menin salille ja zumbasin ja tein siihen vielä zumba vatsarääkin, joten kulutin tosi paljon ja aattelin että ei siinä oo mitään hätää, kunhan en enää tänää syö mitään.

Sit tää mun paras kaveri soitti ja sano, etä hän haluaa juoda ja että mun pitää juoda myös koska hän oli eronnut poikaystävänsä kanssa. Ja sit se laitto mut juomaan. Mun piti eka vaan juoda 3 semmosta 0,33 litran kun sillä oli jämäjuomina, mut sit kaikki alko tarjoomaan mulle juotavaa ja seuraavaks oltiinki jo vetämässä pitsaa nassuun. Söin siitä noin. 3/8 mut hyi helvetti se oli niin rasvasta pitsaa ettei mitään määrää. Ja poltin ihan hulluna koko illan, poltin eilen illallaki niin kurkku sattuu ihan kiitettävästi. Voi vittu.

Mä olin niin varautunu siihen että joo huomenna ei sitten mitään krapulaa että voin treenata aamulla (piti mennä lenkille ja zumbata) noh, ei mulla krapulaa muuten oo mutta pää särkee. Joten se oli sit vissiin taas siinä.

Eipä tarttee odottaa et olisin laihtunu huomiseen mennessä lisää, korkeintaan lihonu, läski. Onneks oon seuraavalla viikolla lauantaina töissä, ja perjantaina mä kieltäydyn kaikesta, aivan saatanan varmana mä en jaksa tätä enää. Ei tää edisty mitenkään jos vaan aina viikonloppuna juon ja syön paskaa, voi vittu. Ja ärsyttää niin paljon et toi mun alkoholilakkoki meni ihan täysin tossa, vaan sen takia et mun paras kaveri oli sitä mieltä et hän tarvii mua kännissä, vaikka ei se sit loppujen lopuks ees tarvinnu kun sillä oli kaikkia muita siinä, join ihan turhaan. Tätä vitutuksen määrää, sanoinkuvaamaton. Onneks ne vihree tee rasvanpolttajat tulee seuraavalla viikolla niin ainakin on oikeesti joku tommonen syy minkä takia ei oikeesti voi yhtään syödä eikä juoda mitään kiellettyä koska se pilaa sen heti ja tää syy kelpaa tolle mun kaverillekkin koska selvästi "mulla ei oo rahaa" ei kelvannut.

Yks hieman ahdistava ihminen hoki mulle koko ajan yhtä lausetta eilen illalla mikä jäi soimaan mun korviin.

"'älä oo noin rikki."

Die young

Ahdistaa, kävin eilen aamulla puntarilla. 64,2 kiloa. Oon laihtunu tällä viikolla vaan 0,7 kiloa. Ja se johtuu ihan tosta salitreenistä ja niistä protskuista. Oon ihan vajaa kun treenaan nyt hulluna ja mun lihakset kasvaa ja sit aijon lopettaa ja surkastuttaa ne? Onko mitään järkeä? Mut pakko kun ne on kerran maksettu, ei voi muuta. Kai tää tästä, haluun vaan et mun paino tippuis.

Eilen töitten jälkeen olin salilla ja illalla mentiin kaverin kanssa selvinpäin baariin ja oli ihan mahtava ilta, en muista koska viimeks olis ollut noin hauskaa. Kai se on totta että hauskaa voi pitää ilman alkoholiakin?

Eilen söin proteiinirahkan (jotain max. 200 kcal) ja illalla siellä baarissa söin vähän nachoja ja salsaa, en nyt mitenkää järkyttävää määrää. Ja sit mul tapahtu jotain ihan uskomatonta, ensimmäisen kerran mun elämässä jätkä tuli tarjoomaan mulle juotavan? Ilman että oltiin ees puhuttu mitään. Okei, sillä oli kyllä mun kaveri kiikarissa mutta silti, se oli mun mielestä niin siistiä koska ei mulle oo koskaan tapahtunu tollasta (okei oon niin säälittävä kun hehkutan tälläsellä) ja niin, enkä muutenkaan kehdannut olla juomatta sitä (vaikka kaveri olikin) niin join sen sitten. Mut se oli kalja ja 0,33 eli ei pitäis kaloreita siitä hirveesti tulla. Enemmänki mulle tuli morkkis siitä että se mun viiden viikon alkoholilakko meni periaatteessa siinä vaikka ei mennytkään koska en ryypänny. Ei yks kalja mua tapa?

Tänään aijon koko päivän ottaa aurinkoa ja nauttia tosta Elämä kateissa kirjasta. Täytyy vaan laittaa siihen jotkut eri kannet, varsinki jos meen äitin luo ottamaan aurinkoa. Illalla salille ja sen jälkeen joko lenkki tai zumba. En tiiä mitä mun pitäis syödä tänään, vai syönkö mitään.

Sugarbitch

Söin äsken karkkia. En paljoa mutta kuitenkin. Tuli huono olo. Vittu. 

You're my passion and you're my pain

Ei mennyt ihan putkee tää päivä? Tuntuu että mikään ei mennyt niin kun piti. 

Aamulla olin siellä kokeessa, joka oli... noh, vaikee sanoo. Kaikkeni tein ja parhaani yritin mutta musta tuntuu (tai ei tunnu, tiedän) että se ei riitä. Mutta, ehkä toi yliopisto elämä ei oo luotu mua varten. Sen jälkeen kävin kirjastossa palauttamassa yhden enkunkirjan ja piti samalla lainata se aivan ihana Elämä kateissa kirja uudestaan mutta kappas, en sitä tuolta ison kaupungin kirjastosta löytänyt kun sitä ei oltu palautettu vaikka netissä luki että eräpäivä oli ollut 21. päivä... Sen jälkeen mun oli tarkotus mennä solariumiin mutta kappas, se solarium missä oon käyny nyt 2 vuotta putkeen keväisin oli suljettu, sitä ei oo enää olemassakaan. Mietin jo että pitäisikö sitten käydä jossain muualla solkussa mutta miksi? Ihan sama, miks mä tuhlaisin mun rahat "tasaiseen rusketukseen" kun kyllä mä semmosen tuolta ulkoakin saan jos haluan koska mulla ei oo koko kesänä mitään muuta tekemistä kun urheilu ja auringonotto. Joten, ihan sama säästänpähän rahani. Mut kyl se silti jotenkin oudosti masensi. Koska tää mihin olin suunnitellut suttaantuvan aikaa peruuntus, mun piti palloilla kaupungilla odottelemassa äitiä ja ruoka kummitteli joka kulman takana. Ja sit kävi jotain niin turhaa ja tyhmää etten voi vieläkään käsittää että miten oon niin pönttöpää. Kiertelin kaikkia karkkiakauppoja ja mietin kaikkia herkkuja mutta mitään en ostanut (tahdonvoimaa?) ja sitte pysähdyin yhden italialaisen jäätelökioskin eteen. Katselin vaan niitä jätskejä, niitä värejä ja makuja eikä mulla ollu tarkotuksena ottaa. Mutta seisoin varmaan liian lähellä kun se myyjä sitte tuli siihen ilosena moikkaamaan ja avas sen lasin siitä kylmäaltaasta. Ja tän seurauksena aloin paniikissa kaivaa kukkaroa. "moi, joo mä otan varmaan ton pienen kipon."

oon just niin tämmönen, ihan hyvin olisin voinut sanoa pahoitellen "sori, mä vaan kattelin" ja lähtee pois, mut en kehdannu. Ja käytin sitä tekosyynä että söin sen jätskin. Ei se ollut iso annos, mutta koska se oli italialaista voin vaan kuvitella mistä kaikista kaloripommeista se oli valmistettu.... hyi helvetti.

Sen jälkeen kun pääsin kaupungilta pois kävin pikkukirjastossa jossa tiesin sen kirjan olevan 99 % varmuudella (muistin vieläkin sen hyllypaikan ulkoa) ja sieltähän mä sen sain, ja ryntäsin kotiin sitä lukemaan. Söin samalla banaanin ja puolikkaan proteiinipatukan, mut tulin niin täyteen etten jaksanut sitä loppuun ja olin niin keskittyny siihen kirjaan ettei mua kiinnostanut muutenkaan sitä syödä enää. En kerennyt ahmimaan sitä kirjaan kun 20 sivua ja nukahdin, kello yhdeltä päivällä.

Heräsin neljältä kaverin soittoon. Ensin nauroin ihan hulluna kun olin just heränny, ja kohta itkin. Söin sen patukan loppuun ja sitte söin nakkipaketin. Ja nyt aivot vaan jäätyy. Unohdin eilen kattoa Greyn Anatomian (miks aina unohdan katsoa sen?) joten piti se koneelta äsken katsoa. Ja nyt mua harmittaa että tuolla ei sada.

Oon lihonut tänään varmaan sata kiloa, tai ainakin semmonen olo.

Ja oon huomannut myös että mun "paras ystäväni" on tainnut unohtaa mun olemassaolon sen mun maanantaisen itkukohtauksen jälkeen. 

Getting better?

Omituinen päivä, perus hirvee mut silti mukava? Ihana sade, viileys. Puhdistava. 

Olin töissä, salilla pikatreeni ja sitte saunassa joka oli ihanan rentouttava pitkän ajan jälkeen, sitte käytiin vielä äitin kanssa syömässä (söin salaatin). Ja oli tosi ihanaa, niin rentouttavaa. Toivoa antava päivä, ehkä tää tästä vielä paranee? En tiiä, outoa.

Tilasin leaderin vihreä tee kapseleita jotka kiinteyttää ja polttaa rasvaa. Oon jo aika kauan halunnu niitä kokeilla ja nyt sit tilasin, ne tietenki olis tehokkaampia kun söis samaa aikaa CLA+ kanssa, mut ostan niitä sitte ehkä kun seuraava palkka tulee, jos nyt koen edes että noi mitään auttaa.

Tänään oon syöny banaanin, allevon pirtelön ja sen salaatin missä oli vähän kanaa ja kastiketta josta pahemmin kaloreita tuli, eli ihan hyvä päivä. Ja sit tein siellä salilla sen pikatreenin. Huomenna lepopäivä (vihdoin ja viimein?) reidet huutaa kyllä halleluujaa hyvä että pystyn ees jotenkuten kävelemään (niinkun mun veliki niin nätisti tänään sano että kävelen "ihan kun joku rampa").

Ihana olo kyllä siitä että oon nyt ihan hurahtanu tähän treenailuun! Vaikka koko muu maailma tuntuukin sortuvan ja murenevan mun ympäriltä, niin ei se ees jotenki haittaa mua koska mua ei oikeesti kiinnosta nyt yhtään mikään muu kun treenaaminen ja siihen 110 % keskittyminen.

En lukenut siihen kokeeseen. Herään aamulla vähän aikasemmin ja vilkasen niitä juttuja vielä, mutta niin... eikai siinä, jos pääsen läpi niin se on sitten joku aivan armoton tuuri, ja sitähän mulla tunnetusti ei ole.

Eikai muuta, jos huomennakin sataa voisin illalla mennä sateeseen kävelemään vaikka. Jos en muutakaan rakentavaa keksi.

<3: Amy

One hundred things running through my mind

Mun pää on ihan sekasin. En muista koska olis viimeks ollut näin hirvee olo. Oon niin väsyny, en jaksa tätä enää. Mun elämässä ei tunnu olevan mitää hyvää, mä en kuulu tänne ja oon jumissa, tilanteessa josta en pääse pois. Ja kaikkia asiat menee pieleen, ihan koko ajan. Yritän viimisilläkin voimanrippeilläni pitää itteni kasassa, kerätä voimia ja taistella. Semmonen mä oon aina ollu, mä oon se joka kuuntelee ja auttaa muita ja on eturintaman johdossa lähdössä taistoon asian kuin asian puolesta. Ja sen takia mä en itte ikinä saa apua mun omiin ongelmiin. Mä en pysty enkä halua puhua, haudon vaan asioita omassa päässäni (ja täällä). Ja sit sorrun kun voimat ei enää riitä, ja niin kävi eilen illalla.

 Monien asioiden johdosta, joita en nyt jaksa alkaa listata, sorruin itkuun joka jatku koko illan. Eniten harmittaa se että mun paras kaveri näki sen kun se heitti mua töistä kotiin. Koitin pidätellä, mutku se kysy että mikä on. Ja niin se alko, itkin niin paljon etten saanu henkeä. Ja kaikista pahinta siinä oli, että en oikeen saanu selitettyä sille mitään järkevää syytä, että miks mä romahdin silleen. Koitin selittää kaikkee mikä mun elämässä on pielessä, masennuksen ja syömisvammailut jätin pois tietenki. Mut en jotenki saanu selitettyy kunnolla, tai silleen että mulle jäi semmonen olo että se mun kaveri oli vähän silleen että mikä vittu sua nyt oikeen vaivaa, itket jostain ihan turhasta. Vaikka kyllä se oli huolissaan, halaili ja lohdutti. Mutta silti. Ja just tän takia en tykkää, en pysty enkä halua puhua ihmisille mun ongelmista. Oon niin vaikee, en ittekkään aina ymmärrä itteäni.

Kotonakin jatkoin vaan itkua ja kuuntelin musiikkia kun menin nukkumaan ja itkin. Tänään piti lukea ja mitä mä tein? Makasin yhteen asti sängyssä täysin lamaantuneena, ja sitte lähdin pyöräilemään. Kävin kaupassa ja keräilin itteäni, hengasin mun äitin kanssa. Illalla kun tein ruokaa ja katoin telkkaria mulla alko olemaan jo vähän parempi olo. Mut silti tosi yksinäinen. Oon koko päivän vaan miettinyt sitä faktaa, että mulla ei oikeesti ole kun kolme ystävää, kolme ihmistä kenelle voin soittaa. Ja sen takia mulla oli niin ahdistava olo tänään, ja yksinäinen. Eikä kukaan yllättäen kaivannut mua, edes se mun kaveri joka näki sen mun kohtauksen ei laittanut ees mitään viestiä että oonko okei. Mä olisin laittanu sille. Senki takia mua hävettää, enkä halua itte soittaa sille. Liian vaikeeta.

Syömiset on menny ihan ok? Eilen söin ne 2 persikkaa, sen leivän ja 2 keksiä, eli n. 800-900 kaloria mut zumbasin tosiaan ja olin siellä salilla. Tänään kävin siellä pyöräilemässä (joka oli virhe koska en pysty enää kävelemään kun mun reidet on niin kipeet, ne oli jo aamulla eilisestä treenistä ja minä idiootti lähdin sitten pyöriäilemään...) ja sportstrackerin mukaan kulutin n. 600 kaloria. Oon syöny tänää proteiinipatukan, vähän pähkinöitä ja omatekemän salaatin ja wokkia eli max. 700 kaloria.

Huomenna aamutöihin, sen jälkeen salille yläkroppaa tekemään kun sen jätin välistä tänään ja sitten saunaan rauhottamaan näitä mun lihaksia ja ihmettelemään lisää tätä mun elämää ja maailmaa. Toivottavasti pääsen sängystä ylös ees huomenna. Saa nähdä miten sen torstaisen kokeen käy, jos en huomennakaan lue yhtään. Ihan sama, haluasin vaan ottaa aurinkoa ja juoda, ja kumpaakaan en saa tehdä? Fucking great.

ps. tänään oli ensimmäinen kerta, kun huomasin kadehtivani pikkutyttöjen kehoja.

Total eclipse of the heart

Tänä yönä mä itken itteni uneen. 

Never letting go

Vaikka koko viikonloppu olikin aika turha ja tuskantäytteinen, niin oon silti tosi ylpee ittestäni. Vaikka eilen ensin päätinkin että makaan vaan sängyssä ja sitte meen töihin, niin ihanien kommenttien ansiosta jotka sain viime postaukseen, ammensin voimaa lähteä lenkille töitten jälkeen. what? jep, menin lenkille puol 11 illalla, ja oli muuten paras lenkki ikinä! ilma oli just täydellinen ja jaksoin paremmin kun koskaan! jäi ihan mahti fiilis. Eli kiitos vielä teille ihanille kun jaksoitte mua tsempata <3

Eilinen kalorisaldo oli jotain tuhannen luokkaa veikkaisin, mut ei se haittaa kun jaksoin kuitenkin tonne lenkille painella. Tänään aamulla zumbasin ja sitte menin salille. Whoopwhoop! Huomenna sama uusiks! Tai sit meen lenkille enkä zumbaa, ilmasta riippuen. En oo syöny tänään vielä mitään, ja töihin aattelin ottaa evääks 2 persikkaa ja itsetehdyn leivän (n. 300 kcal) ja siinä se.

Vähän kyllä mietityttää toi torstaina oleva pääsykoe. En oo lukenu todellakaan kunnolla, eikä mua ees oikeestaan ees kiinnosta lukea vaikka mulla on oikeesti enää vaan pari päivää aikaa. Nytkin kirjotan tänne kun mulla olis vähän aikaa lukea. Mut oon vaan miettiny, et joo tottakai se linja johon hain kiinnostaa mua mut oon aika varma et yliopisto elämä olis mulle liian rankkaa, koska vihaan lukemista ja muutenki semmosta hulluna 24/7 opiskelua, ei musta oo siihen. Ja käytän tätä ajatusta tekosyynä ettei mun tartteis lukea, koska miks mun pitäs siitä kokeesta päästä läpi? Mut sit toisaalta, hain kolmeen kouluun ja toi yliopisto on oikeesti ainut mihin mulla olis oikeesti mahdollisuuksia päästä sisään. Ja mä kuitenkin haluun kouluun syksyllä, en haluu pitää toista välivuotta. Koska siinä kohtaa en tiiä mitä mä oikeesti enään teen. 

No, on mulla tässä vielä reilu tunti aikaa, ehkä käytän sen lukemiseen?

<3: Amy

Only teardrops

Otsikon mukaan, tekisi mieli itkeä. Olin taas koko viikon jossain harhaluuloissa ja harhakuvissa, kun aattelin että ne 4 kiloa mitkä lihoin oli "vaan nesteitä ja menkoista johtuvia". Vitut. En jasanu odottaa enää, ja vaikka tiesinki jotenki sisälläni että tässä ei käy hyvin, niin silti kävin äsken puntarilla ja se näytti 64,9 kiloa. Oon laihtunu viikossa vaan vaivaset 2,1 kiloa vaikka paastosin melkeen kolme päivää, oon syöny monta päivää nesteenpoistajia (en joka päivä siis) ja treenannu melkeen joka päivä. Joo no oon ollu tällä viikolla enemmän salilla enkä esim. zumbannu tai lenkkeilly ku yks ja puol kertaa. Onks se sit jotenki lihottanu mua? Just tän takia mua ahistaa toi salilla käynti, ja nyt mua alko kaduttamaan toi proteiinijauheen ostoki. Mut pakko ne on nyt käyttää kun tuli ostettua. HELVETTI SENTÄÄN.

Aattelin ensin että zumbaan tänään, mutta mulla oli viimeks oikeesti lepopäivä keskiviikkona joten vitut. Makaan taas koko päivän sängyssä, ainoona ilonani toi Tanskan euroviisu voittopiisi, johon rakastuin nyt aivan täysin. Ja tolla Emmeliellä oli myös varmaan jotain vaikutusta siihen, kattokaa nyt sitä. Lehdissäkin sitä kuvailtiin keijukaistytöksi. Miks mä en voi olla semmonen, nätti ja laiha keijukainen? Miks mun pitää olla tämmönen saatanan läski sotunorsu. No siks ku sä itse aiheutit sen ittelles läski.

Ei oo todellakaan semmonen olo että haluisin luovuttaa, vaikka eilen taas illalla tätä mietin. Se on se mielen valtaava ja tappava ajatus 

"mitä jos tää ei auta? 

mitä jos mä en vaan laihdu, 

vaikka mitä tekisin, 

treenaisin, 

ja kiduttaisin itteäni? 

Oon nähny kun muut laihtuu, 

mut eihän se tarkota että mä laihtuisin myös?

 Jos mut on vaan kirottu jäämään jojoilemaan tähän 62 - 64 kiloon?"

Alkaa pikkuhiljaa sentään tää mun iho parantua, nyt se vaan kutisee aivan saakelisti, joten jippii. Ei tuu tänäänkään vissiin luettua? Ihan sama.