Easter depression

Tunteet ja ajatukset tuntuu heittävän volttia koko ajan. Vaikka nukahdinkin taas vasta kolmen jälkeen nukuin kuitenkin hyvin ja kahteentoista asti. Ajatukset heitteli aamulla? Mitä mä teen tänään? Syönkö, menenkö lenkille? Sain onneks koottua itteni ja kävin lenkillä. Kauriin luo suihkuun. Yllättäen kauris tarjos taas ruokaa. Otin ihan vähän perunaa. En ottanut kakkua tai jätskiä. Huomasin että nieleminen sattuu eilisen oksentamisen jälkeen. Hyvä, eipähän tartte tänään syödä mitään turhaa.

Kotona söin keittoa ja illalla kananmunaa. Alkoi tehdä mieli suklaata. Oli jännä tunne, teki henkisesti ihan hirveesti mieli sitä (ja alko nytkin tekemään kun kirjotan tätä) mutta fyysisesti ällöttää niin paljon että on semmonen olo etten pysty. Varsinkaan kun eilen sitä oksensin. Kyllä se ajatus siitä suklaalavystä mun repussa silti kummittelee koko ajan mun päässä. Enkä mä tiedä mitä mä sille tekisin. En halua heittää roskiin mutta en antaa myöskään äitille. Enkä syödä sitä itse. Pää sekoaa.

Onneks huomenna pääsee taas uimaan, vähän ekstra kulutusta. Ja illalla taas kotiin... menipäs tää loma taas äkkiä. Ihana päästä kotiin turvaan taas rauhassa laihduttamaan! Vähän ahdistaa kyllä kun tiistaina mun luo tulee yks kaveri täältä ja on pari päivää mun luona... niin ressaa syömiset sen nähden. Ja en pysty zumbaamaan joten pitää lenkkeillä ja käydä salilla.

Sattuu jotenkin kaikki paikat oudosti. Niin outo olo. Ahdistava. Vaikka oon vaan maannut koko illan ja kattonut nymfejä... Sara Soulié on loistavaa thinspoa.