Äiti ei ensin uskois, sen jälkeen se suuttuis ja syyttäis mua ja itteään. Ja sitten iskää.
Iskä pitäis mua hulluna joka täytyy lukita mielisairaalaan kauas pois, en olis enään sen tytär millään muotoa.
Pikkuveli ei ymmärtäis.
Ystävät ei ymmärtäis. Ne pilkkais ja naurais. Jotkut säälis. Kohdeltais eritavalla, säälien ja voivotellen. Mut ei enään koskaan samalla tavalla. Menettäisin kaikki mun vähäisetkin ystävät.
Kaikki muut juoruais, naurais ja pitäis mua ihan vitsinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos vierailet blogissani, olisi ihana jos jättäisit jäljen itsestäsi!
(Muistetaahan kuitenkin pysyä asiallisina, kiitos ♥)