torstai 28. helmikuuta 2013

Big, big girl

Emmä tiiä, oli tosi omituinen päivä. Aamulla mentiin tyttöjen kanssa shoppailemaan ja en syönyt ennen sitä mitään eikä ollut sielläkään tarkotus syödä, mut sit tietenkin mentiin taas Greenziin syömään. No sieltä tuli ainakin 424 kaloria + kastike eikä mitään hajua että kuinka paljon siinä mahtaa olla kaloreita, en usko että kauheen paljoa kuitenkaan koska sitä on myös tosi vähän siinä salaatissa. 


Aattelin että syön sit kotona vaan enää jonkun rahkan ja sit päivän ruokailut olis ollu siinä, mut sit sekosin päästäni ihan kokonaan Kuudennessa maussa ja ostin sieltä ananasvalkosuklaita, lakrtisi valkosuklaita ja tummasuklaita, valkosuklaabanaaneja ja semmosia isoja jukurttilakritsihärpäkeitä. Ne onniin hyviä ja en oo syöny niitä niin pitkään aikaan että oli pakko ostaa. Heti kun olin ostanu ne tuli ihan älytön morkkis. Kaloreita, hiilareita, turhaa, läskiä. Söin niitä vaan pari, yhen molempia lakuja, yhen banaanin, ja varmaan 5 semmosta isoo lakua ja heti tuli paha olo, en halua, en pysty. Aattelin että heitän ne kotona roskiin. Tuli sitten kuitenkin autossa kotimatkalla popsittua niitä vielä muutama. Olin ihan poikki kun pääsin kotiin niin menin tunniks (morkkis)päikkäreille.



Illalla en sitte syöny enää muuta (paitsi vähän niitä jukurttilakujuttuja lisää) sitte olisin heittäny ne roskiin mut kaveri pelasti ne loput ja otti ittelleen. Tuli myös semmonen olo et pakko päästä salille koska mua ahdisti se etten tänään menny (vaikka mulla on perse ja takareidet niin jumissa et alas istuminen ja nouseminen on tuskaa) niin sit kaveri ehdotti että mennään lenkille, niin käveltiin sitte reippaasti se mun viiden kilsan lenkki ja oli kyllä kivaa. Ja vaikka vaan käveltiin niin tarkistin mun energiakulutuksen sen jälkeen niin oon kuluttanu kuitenkin 700 kaloria kun oltiin niin monta tuntia shoppailemassa ja sit toi lenkki, niin voin ehkä rukoilla ja toivoa? (turhaan) että toi olis kompensoinu edes vähän niitä lakujuttuja. Koska en tosiaan yhtään tiiä enkä osaa edes arvioida et kuinka paljo niistä olis voinu tulla kaloreita.

Ärsyttää kyllä vieläkin, koska toi nyt oli sortuminen joo, muttei kuitenkaan mikään totaalinen. Ja olin tolkuissani kuitenkin koko ajan. Ehkä nyt vaan täytyy laatia semmonen sääntö että en syö ruokaa joiden kaloreita en tiedä! En suostu syömään jos kaloreita ei ilmoteta. Ja piste. 




Tuli tosta kuvasta mieleen että mulla on alkanu solisluut tuntua aika hyvin jos kädellä kokeilee, kai seki jotain edistystä on. Huomenna perjantai, aamulla töihin. Huomisesta tulee varmaan lepopäivä niin huomenna täytyy olla älyttömän skarppina koko ajan, ei oo varaa mihinkään sortumisiin ton tän päiväsen lakusekoilun jälkeen. 

Eikä mulla oo edes nälkä.

<3: Amy

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

One way or another

Jee, taas onnistunut päivä ja alle 500 kaloria taas, wuhuu! Aamulla söin muroja + mehukeittoa (137 kcal) ja banaanin, päivällä puolikas greippi, mehukeittoa (23 kcal) ja rahka (113 kcal) ja illalla mansikka banaani smoothie (188 kcal) eli yhteensä 461 kaloria! Salilla olin myös ja tänään oli kyllä ihan älyttömän hyvä olo siellä, tuli niin semmonen olo että oli oikeen supertreeni ja huomenna toivottavasti se tuntuisi jossain! 




Aattelin huomenna, perjantaina ja sunnuntaina zumbata tai jos säät sallii käydä lenkillä (ihana kun lumet sulaa ja aurinko alkaa lämmittää, kevät <3) ja lauantai olis lepopäivä. Niin kuitenkin sitte 3 lihaskuntopäivää ja 3 cardioliikuntapäivää viikossa on varmasti ihan hyvä määrä. Lisäks niin hyvä olo kun tuntuu et se kaikki hiilaripöhötys ja turvotus alkaa pikkuhiljaa lähtee ja mulla pitäs myös huomenna loppua menkat. Eli aivan mahtavaa. Tiiän et maanantaina tulee olemaan ihan helvetti kun haluun varmasti hypätä siihen vaa'alle, mut en aijo koska pelkään et oon lihonu. Vaikka kaveri tänään sanoki et oon muka laihtunu "ihan hitosti" mut en usko koska mulla oli tänään legginsit jalassa (laihentaa) ja sellanen löysä tunika mekko niin eihän siitä nyt mitkään vatsamakkarat näykkään kun sen on löysä. Sitäpaitsi miten voisin olla laihtunu kun söin kun sika viimiset kaks viikkoa?





Anteeksi lyhyt postaus, oon ihan poikki (unirytmi taas jotenki ihan päin mäntyjä) niin pakko päästä nukkumaan!

<3: Amy

tiistai 26. helmikuuta 2013

It's my turn now

Unohdin eilen ihan kokonaan kirjotella tänne kun tuli pikku hässäkkää kun mulla on mun kämpässä meneillään hermoja raastava remontti minkä takia joudun ravaamaan koko ajan edestakas äitillä ja täällä... ja tänään taas joudun äitille yöks ni koitan nyt äkkiä saada jotain postausta kasaan!

Eilen siis alko taas 700 kaloria päivässä menininki ja hyvin lähti käyntiin. Eilisen kalorit oli 483 kaloria vaan, proteiinijukurtti ja maitorahka + ananaspurkki (nam <3) ja lisäksi banaani, omena ja klementiini. Kävin myös aamulla salilla, jee! Ja jouduin aikamoiseen koetukseen kun piti lähteä ajamaan mäkkäriin töitten jälkeen (sillon on aina kovin nälkä ja suurin sortumismahdollisuus) ja en silti ottanut mitään jee! Mä pystyn tähän kyllä!

Tajusin myös että oon maailman kamalin ihminen kun eilen mun kaveri (se josta kerroin blogin alkupostauksissa, joka aina kitisee olevansa läski muttei koskaan tee asialle mitään) niin hän ilmoitti nyt että hän on kohta tavoitepainossaan. Samaan aikaan oon tosi ilonen hänen puolestaan tottakai, mutta samaan aikaa ihan helvetin kateellinen, niin kateellinen että teki mieli itkee ku se kerto (taino oikeestaan leiju sillä) mulle. Tuli vähän semmone olo et nyt tajuun miltä mun kavereista tuntu viime keväänä kun laihdutin 10 kymmenen kiloa ja olin niin ilonen.

Mua myös ahdistaa koska mullon semmone olo et se 10 päivää kun "toipusin mun säästöliekistä" oli täysin turha. Oon niin varma etten oikeesti ollu edes millään säästöliekillä, käytin sitä vaan tekosyynä että sain taas syödä (läski). Miten mä 3-4 päivän jälkeen voin sanoo et joo ok oon säästöliekillä vittu mikä idiootti! Oikeen raivostuttaa. Koska 10 päivää, siis sehän oli melkeen kaks viikkoa ja kahdessa viikossa olisin voinu laihtua melkeen 2 kiloa. 2 vitun kiloa. Ja sit menin todennäkösesti vaan lihomaan ne ja enemmänkin. En voi sietää itteäni, että ihminen osaa olla typerä. Sentään en sortunut popparia mussuttamaan tänään leffassa! Tai nyt kun äiti tarjoilee tuolla ranskalaisia ja nuggetteja. "emmää nyt ota" joo en todellakaan.
 
Tänään oon syöny aamulla muroja ja mehukeittoa (255 kcal), puolikas greippi, banaani, lämminkuppikeitto (110 kcal) ja reajuustopurkki (130 kcal). Ja nyt aattelin vielä ottaa klementiinin ja teetä. Eli 495 kaloria yhteensä, jee taas alle 500 kalorin päivä! Vaikka mulla onkin rajana se 700 mutta onhan se parempi näin päin. Koska oon tosiaan menettäny uskoni siihen säästöliekki skeidaan se oli jotain niin turhaan, ja niin ei totta. Ärsyttää miten mieli voi huijata tolleen itteään.
 
Kävin myös salilla tänään ja huomenna suuntaan sinne myös, ja sitte torstaina lepopäivä. Kyllä tää tästä, pääsin tosi hyvin taas vauhtiin mut vielä aika paha jälkimorkkis tosta hiihtolomasta ja ahdistaa hirveesti, mut aijon taistella!
 
<3: Amy
 
ps. älkää hämmentykö, kirjotin ton alun päivällä kotona ja lopun nyt illalla äitillä kun noi on syömässä joten kuullostaa vähän hassulta kun yhtäkkiä pomppaa mutten jaksa sitä nyt korjata!

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Fat and not so proud

Eiliset syömiset, ei kyllä ollu mikään ablodien arvonen suositus mut huonomminki olis voinu mennä. Söin illalla voileivän kun aattelin että pakko syödä jotain koska oon kuitenkin menossa juomaan, ja mulla on aika huonoja muistoja siitä et mitä seuraa kun juo kunnolla eikä oo oikeesti syöny mitään koko päivänä. Ja sit mun oli tietenkin pakko syödä yks keksi. Se oli niin ärsyttävää, vaan se yks vaivanen keksi oli pakko saada, ei mitään muuta ku se. Siis sen leivänki ekaks söin sen takia et se olis hillinny sitä keksihimoa mut ei, oli pakko syödä se. Ja ne täysin turhat 200 kaloria mitä siitä seuras. No enpähän onneks sit syöny kuitenkaan enempää, se yks keksi vei sen himon pois. Illalla en sit syöny enää mitään vaan join. Yöllä tuli sitte syötyä kännipäissään ranskalaiset ja grilliburgeri mut toisaalta se oli vaan hyvä koska olisin muuten kuollu tänään aamulla.




Särkeny pää koko päivän niin jumalattomasti (sen siitä saa) mut olis todellakin ollu aivan järkyttävä krapula koko päivän jos en olis sillon yöllä syöny. Muuten ei nyt sit mikään ihan sietämätön krapula ollu, sen verran vaan että oli pakko saada hiilareita. En onneks mitään älyttömiä säkityksiä vetäny, vaan silleen sopivasti et olo parani. Paitsi tietenki nyt tällä hetkellä kun vedän popparia nassuun tässä tätä kirjoittaessani (WHAT?!) emmä tiiä oon vähän sekasin. Krapula tuntuu vieläki painavan päälle eikä mulloo mitään normaalia ruokaa kotona. Niin vedän sitte popparia. Ja nauran kun ne muruset tippuu mun suusta mun vattamakkaroiden päälle. Vitun läskipossusikaRUMAÄLLÖTTÄVÄAHMIJA. Hyvä munki koittaa jotain "laihdutusblogia" pitää kun oon oikeesti tämmönen sika, hah!





Mut tämmönen pelleilyy loppuu nyt tänään (niin kaikki aina sanoo) Huomisesta eteenpäin se 700 kaloria ja armotonta rääkkiä. Ja nyt ei anneta periks, heitän aamulla kaikki herkut sun muut ällötykset mitä oon tänne kerenny ni suoraa tietä roskiin. Tiiän et pystyn tähän kyllä uudestaa, pitää vaan pysyä lujana koska tää eka viikko tulee olemaan taas vaikee (tai sit ei, ei viimekskään kyllä mennyt niin?) Nyt vaan sama tsemppi ja motivointi päälle kun mulla oli kun alotin tän blogin niin kyllä se tästä taas lähtee! 





En aijo nyt asettaa mitään aikatavotteita tai mitään palkintoja koska sekoon muuten taas päästäni ja koska en oikeesti edes tiedä että mitä tällä hetkellä painan. Tuntuu siltä et ihan ku kaikki alkas taas alusta, siitä lähtöpainosta ja siitä kun alotin tän blogin. Enhän mä oo voinu lihoa kuutta kiloa 10 päivässä? Ahdistava ja pelottava ajatus, joka silti tuntuu aika todelta koska todellakin näytän sitlä että olisin lihonut kaiken takaisin. Mutta kaks viikkoa mennään näin, tietämättömänä painosta ja sitten voin taas punnita itteni (ja todennäköisesti tappaa itteni siinä samalla kun se vaaka huuta halleluujaa mun alla). Mut koitan nyt olla ottamatta mitään älytöntä stressiä vaan yritän mennä sillä kilo viikossa tekniikalla jonka pitäs onnistua ton 700 kalorin kanssa. Mä aijon onnistua, tää hiihtoloma oli viiminen kerta kun mä sorrun tälleen! Mä tuun vielä olemaan laiha, en välttämättä vielä kesällä mutta ihan sama kunhan tuun olemaan, se on se tärkein asia.



<3: Amy

lauantai 23. helmikuuta 2013

Party time

Ahdistava olo. Söin aamulla 2 hapankorppua, 2 palaa patonkia ja yhen pienen palan jotain vaaleeta leipää ja söin vähän jotain terveysmuroja mehukeiton kanssa. En oo sen jälkee syöny mitään eikä enää tekiskään ees mieli, koska oon vaan lihonu. Turvonnu joka puolelle. Maha ja reidet on vaan levinny, sen niin huomaa. Mikään vaate ei tunnu hyvältä päältä, ja tänään pitäs vielä lähteä extempore baarireissulle töitten jälkeen. 

Tää turvotus johtuu kyl  osilta siitä että mulla pitäs huomenna tai viimeistään ylihuomenna alkaa menkat. Ja oon tosiaan syöny sitä vaaleeta leipää ku hevonen. Mut se loppus nyt, päätin niin yöllä. Nyt tuli loppu herkutelulle ja liialle syömiselle. Yritän olla syömättä tänään enään mitään ja huomenna about 1000 kaloria, ja maanantaista eteenpäin se 700 kaloria.




Oon kyllä niin ylpee itestäni, jaksoin mennä tänään salille! Ja krapulassa vielä kaikenlisäks! (tosi pienessä, huimas vaan lähinnä) en ois muuten jaksanu mut ku äiti pyys sen kanssa niin en kehannu sanoa että en tuu, ja oli kyllä kivaa ja piristi heti oloa. Haluaisin huomen aamullaki mennä mut saa nähä onko krapula taas ja et sattuuko kaikki paikat ton tän päiväsen jälkeen.


Anto kyllä lisämotivaatiota kun tossa illan outfittia päättäessäni huomasin että mitkään farkut ei näytä hyvältä mun päällä koska oon yksinkertasesti liian iso. Parin kuukauden päästä aijon lähteä bailaamaan mun tavotefarkut jalassa ja reivata koko yön sen kunniaks!




<3: Amy

perjantai 22. helmikuuta 2013

White bread and alcohol

Aattelin nyt tehdä pikapostauksen puhelimella töistä ettei taas käy niin että unohdan kirjotella kun meen suoraan töistä kaverille yöks pitämään leffajuominki iltaa.

Ollu tosi outu päivä, oon syöny vaan vaaleeta leipää ja suklaata? Aamulla yhen sämpylän ja päivällä 3 paahtoleipää. Ja nyt ei tee mieli mitään, ja illallakin sitten tiiän että syödään patonkia (eli taas vaaleeta leipää) ja suklaalinjaki varmaa jatkuu, alkoholin kera vaan. Luojan kiitos, pakko päästä vähän purkamaan höyryjä ja rentoutumaan.

Vähän ällöttää kyllä nyt kun ajattee että ihan tosi pelkkää vaaleeta leipää? Maha turvottaa ihan älyttömästi ja muutenkin, hyi. Mut kuitenkaan en oo syöny mitään muuta "ruokaa" niin ehkä se kompensoi vähän sitä kalorimäärää? Emmä tiiä huomaa ainaki et palautus heti tähän epäsäännölliseen syömiseen tää rytmi kun tulin kotii. Nomut onneks tää jatkuu vaan nyt tänään ja ehkä huomenna enää (täytyy kattoo jos on krapula niin sit on pakko syödä) mut viimeistään sunnuntaina taas takas entiseen malliin!

Toivottavasti en oo vaan tulossa kipeeksi, kurkku sattuu aika paljon...?

<3: Amy

torstai 21. helmikuuta 2013

Lack of motivation?

Paskamainen fiilis. Unohdin eilen väsymysiltahäslingeissä kirjottaa tänne mutta toisaalta, ei eilisessä mitään kerrottavaa ollukkaan. Oli reissun hauskin päivä joo, mutta syömiset kusi heti alkukättelyssä. "joo en syö enään herkkuja, en syö paljoa tänään" ja vitut. Pullaa ja jätskiä naamariin vaan. 



Ja entä tänään? Pääsin kotiin niin samantien kauppaan ja lettuja, suklaata ja popparia eikä salilla käymisestä tietookaan. Että hyvin meni taas. Toisaalta vituttaa niin armottomasti, mutta  toisaalta semmonen olo että ihan vitun sama, motivaatio alkaa jotenki hiipumaan. 

Ihan sama oon läski, niin vitun sama ketä kiinnostaa?
Mä en haluu olla läski.
Nomut sä nyt kuitenkin olet ja piste, et voi asialla mitään.
No kyllä muuten voin!




Mulla on nyt koko viikonloppu töitä. En oikeen tiiä mitä mun pitäs tehä. Koitan ehkä huomenna ja lauantaina syödä vähän vähemmän mut huomen illalla on kavereitten kanssa leffa/juomisiltama, niin siitä tulee kuitenkin kaloreita. Emmä tiiä raivostuttavaa. Ehkä nyt vaan tsemppaan itteni sitte viimeistään sunnuntai aamulla salille ja siitä sitten taas uuteen nousuun ja motivaatioon?





Toivottavasti huomenna olis vaan parempi päivä.
<3: Amy

tiistai 19. helmikuuta 2013

Eating isn't the answer to everything

Hohhoh mikä päivä, oikeen tylsyyden huipentuma. Ja ruokaa on syöty senki edestä, oikeen kammottaa koko ajatuski ku miettii mitä kaikkea oon oikee syöny siis järkyttävää, miten ihminen voi edes syödä niin paljon päivässä?

Tuntuu siltä että koko ajan on nälkä, parin tunnin välein. Ja koko ajan syödään, ihan koko ajan. Ihan ku olisin riparilla tai joku syöttöporsas, kuvottavaa. Ja keho tottuu tähän niin äkkiä, en normaalistikkaan syö näin paljoa päivässä niin voin vaan kuvitella kuinka paljon lihoisin nyt jos en olisi alkanut laihduttamaan ennen tätä reissua. Okei, nyt toi kuullosti siltä että lihoonjan mä nyttenki sitte täällä. Mut enään huominen jäljellä, enkä aijo syödä herkkuja enää. Pitsaa joudun ehkä syödään huomenna (joko luistan siitä hommasta tai syön vaan tosi vähän) ja muuten vaan normaalia ruokaa. Ei mitään herkkuja vaikka kahviteltaisiin, sille touhulle tuli nyt piste. Tiiän että oon jo varmasti lihonu, niin täytyy nyt vähän edes kontrolloida sitä etten lihoaisi enempää. Muuten mulla hajoaa pää tähän meininkiin.

Luojan kiitos enää yksi päivä ja sitten reissu kotiin. Ahdistaa mennä takaisin, mutta aijon keskittää kaikki ajatukseni laihtumiseen (hups eihän mun pitäny) niin ei jää aikaa miettiä ja murehtia muita juttuja! Sain tänään niin ihanan tsemppauksen kaverilta kun juteltiin niin tuntuu että motivaatio on huipussaan! <3

<3: Amy

maanantai 18. helmikuuta 2013

Wanna get out of here

Anteeksi eilinen hiljaisuus, oli kyllä tarkotus tulla illalla kirjottamaan mut sit jotenki unohdin (outoo ku sitä kuitenkin mietin koko illan?) ja muistin vasta kun olin nukkumassa niin olin jo niin väsyny etten jaksanu millään enää kirjottaa. Osasyy tohon unohtamiseen oli varmaan se että mun veli onnistu koukuttamaan mut Candy Crush peliin, pelaako joku muu sitä? Ilmeisesti hirveen suosittu peli nykyään kun siihen kirjaudutaan facetunnuksilla ja huomasin että ihan älyttömän monta mun kaveria pelaa sitä.... Mut en yhtään ihmettele koska helvetin koukuttava peli:D saan niin naurut mun kaverilta kun kerron sille että oon nyt ittekki iha peliaddikti ku se on kans ja pelaa vaan aina puhelimella niin nauran sille aina "joo taas sä pelaat"...

Syömiset meni ihan ok eile? Perus normaalia kotiruokaa ja vähän herkkuja. Okei liikaa kyllä pähkinöitä. Ihan älyttömän turvonnu olo, pelkään niin että lihoon ihan hirveesti. Ja mua ahdistaa ihan älyttömästi, sain eilen 3-4 ahdistuskohtausta mitkä jäi vaivaamaan mieltä.

Mulle tulee aina pari kertaa kuukaudessa (eli suhteellisen harvoin) tosi omituisia ahdistuskohtauksia. Ilman mitään syytä, alkaa vaan ahdistaa ihan tajuttomasti, kaikkialle sattuu ja puristaa ja tulee semmonen olo että pakko päästä pois. Ei ulos pois tai ihmisten luota pois vaan kokonaan pois, pois omasta kehosta, niin että se ahdistus loppuu, tuntuu kun mikään muu ei auttais. Sillon pitää istua aina (koska en pysty seisomaan) yleensä kyllä makaan maassa sikiöasennossa tai heiluttelen jalkoja ylös ja pyörin. Alkaa turhautumaan kun tajuaa ette ei pääse pois siitä kehosta, sielu ei vaan itsekseen irtoa, alkaa turhautumaan ja itkettää. Tää kestää yleensä joku 5-10 minuuttii ja sit se on ohi, ja se ei aina tuu niin pahana. Mut mulle tuli näitä sunnuntai illalla ja eilen just toi kolme ainaki. Ja se on tosi outoo, ei mulloo koskaan tullu noin montaa samana päivänä. Emmä tiiä, kai mua vaan ahistaa tää kaikki niin paljon? Ruoka, laihtuminen, raha, perhe, kaverit, tää kaupunki tää maa. En tiiä, haluun vaan pois täältä.

Amy

ps. en tiedä miks mut mun blogi jotenki sekoilee, mulla ainaki näkyy tän tekstin päivämääränä maanantai 18. päivä vaikka nyt on kyllä tiistai aamu 19. päivä joten älkää hämmentykö jos teillä näkyy myös näin :D

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

That's it

Tosi paska fiilis, vituttaa kaikki ihan ylitsepääsemättömän paljon. Tää reissu oli ihan hirvee vikatikki, megalomaalinen virhe. Ei olis pitäny lähteä. Jos olisin nyt kotona voisin ihan rauhassa alkaa taas laihduttaa, eikä tarviis olla täällä jumissa ahdistavan ruuan ja ahdistavien ihmisten kanssa.... eiku häh?

Tosiaan eilen illalla töissä tein suunnitelmia. Vaikka lupasin ittelleni että laihdutan sitten rauhassa enkä riehu ja stressaannu. Mut keksin omasta mielestäni (?) aika hyvän suunnitelma joka olis realistinen ja vois toimia ilman että tää ihme säästäliekkisotku uusiutuis.

Aattelin alkaa syömään 700 kaloria päivässä, that's it ei enempää ei vähempää, joka päivä. Tolla kalorimäärällä mun pitäs laihtua kilo viikossa. Sit treenaan tietenkin myös. Ja näin aattelin jatkaa ainaki niin kauan kun se tehoaa. Jos se tehoaa koko laihdutuksen ajan olisin kesäkuun puolessa välissä tossa tavotepainossa, mut täytyy tietenki huomioida kaikki muuttujat. Koska en aijo stressata tästä. Puntarilla käydään tasan maanantai aamuisin, ei milloinkaan muulloin. Jos kalorit menee vähän yli 700, niin se ei oo maailman loppu. Mullon hyvä olo tästä suunnitelmasta, uskon että näin tää voi oikeesti onnistua. Ja nyt tän parin päivän mättöputken jälkeen mulla on motivaatioki tosi korkeella, haluisin jo alottaa, puhkun uutta intoa. Mut en tietenkään vielä voi alottaa kun oon täällä.

Mä vielä onnistun tässä, mä vielä näytän kaikille jotka epäilee mua taivaan merkit!

Rakkain terveisin,
uutta voimaa uhkuva Amy

lauantai 16. helmikuuta 2013

Feeling low

Pikainen päivitys vaan. Samat fiilikset kun eilenkin. En oo kyllä tänään syöny mitenkää normaalisti vaan edelleen herkkuja koska ei mulla oo kotona muuta, mut se loppuu onneks huomenna kun lähden sinne reissuun. Tällähetkellä seki kyllä vaan ärsyttää lähinnä, ei huvittais lähteä. Tuntuu siltä että kuitenki lihoon vaan siellä. Pelottaa jos siellä on vaaka ja sorrun menemään sille, koska sit on helvetti irti.

Huomasin myös tänään aamulla että se kauhee taistelu mitä kävin ruokaa vastaan on nyt menetetty, ihan samantien. Mulla oli aamulla niin kova nälkä että oli "pakko saada ruokaa". Ihan hullua kun mulla ei sitä oloo oo ollu melkee neljää viikkoo, nälkä on ollu vaa tunne vatsassa mikä menee ohi on kun odottaa. Ja nyt ruoka on ottanu musta taas vallan, se on asia jota tarvitsee. Mä en haluu et se on niin.

Amy

perjantai 15. helmikuuta 2013

Not giving in

En aijo nyt tänään mitää tän suurempaa postausta tehdä. En oikeen tiiä miltä musta tuntuu. Söin eilen yöllä sen mun viimisen postauksen jälkeen ja tänään en oo syöny mitään muuta kun herkkuja. Eikä mua ees haittaa se, haluun vaan pois tältä säästöliekiltä.

Huomisesta eteenpäin syön keskiviikkoon asti normaalisti, ja torstaina syön kevyemmin ja meen illalla salille, ihan sama vaikka siellä olis kuin paljon porukkaa. Ja siitä eteenpäin syön kaks viikkoo ainaki sillee miten söin kun alotin tän blogin, aijon tehä ittelleni listan niistä ruuista mitä voin sitte syödä. Ja aijon urheilla joka päivä, mieluiten kaks tuntia mut aina ei voi jaksaa/keretä niin paljoa niin ainakin yks tunti sitten.

Ja tän kaiken mä aijon tehdä RAUHASSA. En aijo laskea kaloreita. En aijo käydä vaa'alla (heitin sen aamulla komeroon piiloon). En aijo miettiä mun painoa enkä stressata. Liikun vaan ja syön terveellisiä juttuja. Sit sen kahen viikon jälkeen voin punnita itteni ja miettiä sitte jatkoa siihen.

Mä en aijo luovuttaa, mä en todellakaan aijo luovuttaa. 5,7 kilon pudotus oli vasta alkua, mä voin luvata sen teille kaikille ja ittelleni. Mä tuun vielä olemaan laiha.

Amy

torstai 14. helmikuuta 2013

I hate my life

http://www.kauneusjaterveys.fi/artikkeli/saastoliekilla-starttaa-aineenvaihduntasi

lueskelin tollasta artikkelia, ja siitä päätellen oon säästöliekillä koska laskin ton mun päivittäisen energiatarpeen ja se olis jotain 2000-2500 luokkaa ja oon nyt 3,5 viikkoa syöny alle tuhatta kaloria reippaasti ja liikkunu enemmän kun normaalisti joten ei mikään ihme jos oon säästöliekillä. Sanat ei ees riitä kuvaamaan tätä ärtymyksen, vitutuksen, turhautuneisuuden ja surun määrää koska ainut keino päästä pois tästä on syöminen. Ja syömällä lihon. Aijon skipata huomenna sen salin, mennä aamulla kauppaan ja ostaa kaikkia herkkuja ja syödä ne itkien. Sitte meen sinne sukulaisille ja syön siellä melkee viikon ajan normaalisti, ni luulis että sit ois kaikki taas ihan kunnossa, tarvii alkaa treenaamaan vaan sitte ihan hulluna enkä voikkaan toteuttaa sitä Alices dieettiä sitten. En tiiä oikee mitä teen, tiiän et se kuitenki menee vaan taas sit siihe et syön tosi vähän. Koska tiiän et tuun lihomaan todennäkösesti kaikki ne 5,7 kiloa mitä nyt kerkesin laihtua, mä niin lihon ne takas. Ja sit saan alottaa tän koko helvetin taistelun uudestaan. Ei jumalauta miten tää voi olla niin paskaa, niin paha mieli. Itken samalla kun kirjotan tätä, vittu sentään. Kertokaa mulle että tää ei oo totta, kiva nyt masentuu ja sit lähtee masentuneena sukulaisille? No eipähän tartte nähä kavereita, saa olla siellä hevon kuusessa ihan yksin ja rauhassa, syöden ja lihoten. Voi vitun vittu. En tuu ikinä laihtumaan.

Damn you

Äääh hitonhitonhitto, paaston toinen päivä ja homma kusi. 
Eniten ärsyttää että se oli niin random ja tyhmä, 
ei sen olis tarvinnu mennä niin.



Kaveri soitti aamulla ja pyys mua kaupungille (semmonen kaveri kenen kanssa en normaalisti hengaile niin paljoa niin aattelin että kiva mennä, pystyn kyllä olemaan syömättä). Ensimmäinen kommentti kun hän astuu sisään kämppääni:" ei hitto mullon kova nälkä! Haluun mennä lounaalle mutten haluu mennä yksin", ja kauhu iski. Onneksi kuitenkin hänen shoppaillessa (mulla on rahat tiukassa pannassa niin en ostanut mitään) hän unohti tämän ruoka-aiheen, kunnes mietittiin että voitaisiin lähteä. Sitten hän halusi kahville, okei kahvia ihan ok käy. Koitettiin ettiä kahvilaa ja mentiin semmoiseen paikkaan missä oli Greenz salaattiravintola, ja huomatessani sen möläytin (olisi pitänyt vaan taas pitää pääni kiinni) että "oi greenz, niillä on niin hyviä salaatteja!" No kaverini ei sitten koskaan ennen ollut käynyt siellä niin halusi tietenkin mennä (mihin se pelkkä kahvittelu jäi?) paniikki, ahdistus, emmä voi syödä paasto menee pilalle. Kun vielä mietittiin että mennäänkö, sanoin moneen kertaan "mun ei tarvii syödä" ja sit kuitenkin mentiin. Ja otin pienen salaatin, ja söin sen. Kauhee morkkis joka suupalalla, mietin vaan koko sen ajan että otan illalla sitten laksoja vaan. Menin netistä kattomaan kaloreita, niin en nyt oikeen tarkkaan tiedä mut about 400 kalorin kohilla se varmaan pyöri. Helvetti soikoon, liikaa, kiellettyä.

Mut oon tyytyväinen ettei tää salaatin syöminen saanu mun paastoo kuitenkaan suistumaan raiteiltaan, yks kaveri kuka tietää tästä paastosta oli sitä mieltä että "ihan sama se kusi nyt voit syödä suklaata nassuun!" EI KIITOS TODELLAKAAN. Nyt ei oo varaa virheisiin (niin mikäs toi salaatti sitte oli olevinaan?) kun paino ei tunnu tippuvan ja joudun kuitenki ensviikolla syömään sitä jäätelökakkua ainaki (jossen jotain muitaki kauheuksia).



Huomasin tänään että kun on yksin, on paljon helpompi kieltäytyä ruuasta. Heti kun on jonkun toisen seurassa on helpompi sortua, tosi ärsyttävää. Mut huomasin myös tänään töissä että mulla auttaa näköjään myös se että kun himoitseminen iskee alkaa hokea ittellee tiettyjä sanoja.

Läski
Possu
Kaloreita
Rasvaa
Sokeria
Ihraa
Syöppö
Hiilareita
Turvonnut
Ruma
Lihava

Kirosanoilla höystettynä toi kikka toimi aika hyvin, himoitseminen loppu ku seinään ja alko vaan ällöttää.


Ja tää on taas niin hienoa, tajusin töissä että mulla on huulessa huuliherpes... Yleensä kun se tulee huomaan sen samantien ja alan lääkitsemään sitä niin siitä ei tuu niin paha ja paranee nopeampaa. Oon vaa koko päivän ihmetelly et miksköhän mun huuli on niin paisunu, pikkusen pitkät piuhat taas mulla. No onneks mulla on lääkkeitä siihen valmiina ja semmosia yölaastareita jotka on tosi tehokkaita. Enkä kyllä yhtään ihmettele että miks se iski nyt (kun ei oo taas pitkään aikaan ollu), ei mikään ihme tällä stressimäärällä.

Vaikka mua harmittaa se salaatinsyönti ihan sairaasti, niin sinäänsä siinä oli hopeareunuksensa, jaksoin tänään töissä paremmin. Mutta huomenna en aijo syödä, korkeintaan töissä vähäkalorista mehukeittoa ja lämminkeittokupin mutta en todellakaan muuta! Aijon kyllä jatkaa tän paaston loppuun, mutta aloin miettimään vaa'alla käytyäni (joka ei ole enää kaverini) että oonkohan menny säästöliekille kun yhtäkkiä en laihdukkaan enään yhtään? Mietin että pitäiskö syödä siellä sukulaisilla vähän normaalia enemmän, jos se jotenki auttais asiaa? (tai vaan lihottais mua entisestään) emmä tiiä, tosi ahdistavaa. Päätin että meen sittenki huomenna salille, mut vaan pyöräilemään ja tekemään reisilihaksia ja ojentajia. 

Mun on pakko laihtua, en kestä tätä enää.


<3: Amy


ps. vau kymmenen lukijaa :o kiitoksia kaikille <3

Anxiety takes over

Ahdistaa ihan helvetisti. Eilinen päivä meni niin hyvin, en oikeesti syöny mitään, ensimmäistä kertaa ikinä. Ihan huikeeta, ja tänään aijon tehdä saman. Päätin etten aijo nyt enää treenailla ennen sitä reissua, koska tajusin että eihän sillon kun paastoaa saisi mitään hirveetä rääkkiä vetää kun ei jaksa, ja oon nytki ihan poikki ja pitää kuitenki tänään, huomenna ja lauantaina vielä jaksaa töissä. Harmittaa vaan kun mulla on semmonen kuukauden salikortti niin nyt siitä menee yksi viikko ihan kokonaan hukkaan... Ehkä sitte vaan treenaan senki viikon edestä kun tuun takas?



En tiiä oikeen mitä mun pitäs muutenkaan tehdä ton mun salitreenin kanssa. Mulla on siis tosi hyvä rutiinisarja mitä teen aina, mut musta on alkanu tuntuu että siinä on liikaa lihaskuntoa koska alko tuntuu heti siltä kun oon käyny kaks kertaa salilla että paino ei tipu. Niin miettisin että pitäs varmaan alkaa tekemään niin että joka päivä kuntopyörä/crosstraineri ja 3-4 kertaa vaan ongelmakohtien lihakset. Lisäksi zumbausta. Näin voisin tehä sit sen lopun kolmen viikon ajan kun oon tullu takas. 

Ahdistus sattuu vaan ja puristaa rintaa. Mä tiedän etten laihdu, ja en voi ymmärtää että miten se on mahdollista. Vaaka näyttää jotain ihan hulluja lukuja, ja pää tuntuu hajoavan. Musta vaan tuntuu, että kun söin sillon tiistaina niin helvetisti ja liikaa, niin kerkesin niistä possutuksista lihoamaan ihan älyttömästi ja nyt sen takia tää paasto ei auta mitään. Tulee niin turha olo, semmonen että kidutanko mä oikeesti itteäni ihan turhaan? Ei, en todellakaan. Mä oon ansainnu tän, saatanan läskiperse. Jos syö liikaa, niin sitte täytyy kestää seuraukset. Sitte ei syödä ollenkaan.




Ahdistaa koska jos nyt en laihdukkaan ollenkaan, niin aivan varmasti vaan lihon siellä sukulaisilla. Niin emämoka että pitikin suostua lähtemään sinne mukaan, hitto soikoon. Ja kun muistin vielä että mun sedän luona tarjoillaan aina sitä hiton viennetta-jäätelökakkua, limsaa ja keksejä. Helvetin vittu saatana, millä mä niistä kieltäydyn? Tää reissu tulee olemaan niin tuhoon tuomittu. Onneks pääsen sentään kuitenki puhelimella sieltä päivittämään blogia, sekoaisin muuten ihan totaalisesti päästäni koska tästä blogista on tullu mulle niin älyttömän tärkeä, henkireikäni.


Tajusin tässä vielä kun mietiskelin että kun mullahan oli niin suuret luulot ittestäni ja tavoitteet että reissun jälkeen olisin tossa ensimmäisessä tavoitteessa, niin mulla alkaa siitä sitte viikonloppuna menkat.... että en varmasti olekkaan, eli voin heittää hyvästit niille shoppailuille. Hitto miten oon voinu aatella ittestäni niin suuresti, kauheet tavotteet, aattelin jo eilenki paastohuuruissani että voisin keretä laihtua maaliskuun loppuun mennessä siihen toiseen tavoitteeseen asti, ja paskanvitut en pääse ikinä tästä jumituskohdasta pois. Tai vaikka pääsisinkin niin sitten jään jumittamaan siihen 63-62 kiloon koska siitä en oo ikinä päässy alaspäin.




Pahoittelut näin masentavasta postauksesta, kun pitäisi olla niin hyvä ja ihana päivä (ja vitut). Skipataan kavereitten kanssa tää päivä (hyvä), mutta voin silti teille lukijoille tähän loppuun toivottaa hyvää ystävänpäivää!

<3: Amy