"Whaddap Jesus"

Mun sisänen kello jäkättää kolmella tunnilla ja oksensin just kolmatta päivää putkeen. Mikä mua oikeen vaivaa? Ollu taas ihan kamala päivä. Laitoin eilen herätyskelloja puoleks tunniks soittamaan, ja silti en noussut vaan jatkoin unia. Nukuin puol kahteen asti. Näin painajaisia taas, oon nähnyt niitä viikonlopusta asti joka yö. Sen jälkeen kun nousin tein oikeesti jotain fiksua, eli maksoin laskut. Sen jälkeen mulla kilahtikin taas päässä ja lähdin käymään kaupassa. Niin vitun turhaan, mulla kyllä on kotona ruokaa. Mut jos ostan vaan vähän jotain ruokaa ja jonkun yhden herkun? Kyl se on ihan okei jossen syö muuta tänään. Ja ostin pelkkiä herkkuja. Oikeesti, mun teki mieli itkee siinä kassalla kun maksoin niitä. Mua kuvotti niin paljon. Ja silti söin niitä tyytyväisenä päivällä.

Yheksän aikoihin tuli sellanen voimaton olo, varmaan kun en ollut syönyt mitään muuta kun niitä herkkuja. Makasin sängyssä tietokoneen kanssa ja mietin kuinka mun elämä voi olla tällästä, etten pääse edes sängystä ylös kun on niin voimaton olo henkisesti. Sitten törmäsin sitruunadieettiin netissä ja innostuin siitä iha älyttömästi. Päätin että alotan sen ensviikolla ja aloin suunnitella miten pääsen eroon näistä ruuista mitä mun kämpässä on ennen sitä. Sit jotenkin päätin et on okei syödä (kello oli jotain 11 paikkeilla) ja söin. Ja sit söin puol 1 aikoihin uudestaan. Mitä vittua? Söin vaan, ilman että oli ees nälkä. Ihan kun päässä olis sumentunu, ei siinä ollu mitään järkeä. Ja sit tuli niin huono olo että oli pakko mennä oksentamaan, taas. Kuvotan itteäni. Miksen vaan voi olla syömättä? Ja oliko vitun fiksua päivällä vetää pelkkää paskaa, illalla ruokaa ja sen jälkeen päivän terveellisin ateria ja mennä oksentamaan se pois? Hyvä homma Amy, hyvin sä vedät...

Toivon tosissani että saisin tosta uudesta dieetistä puhtia taas alottaa kunnolla laihduttamisen ja lopettaa tän masentelu syömisvammailuelämän, koska en jaksa tällästä. Mun pää hajoo tähän ankeuteen ja yksinäisyyteen. Ja ahdistukseen.