Tauko kirjoittamiseen on johtunut ihan täysin totaalisesta kouluhelvetistä. Koko kuukauden hellittämätön stressi ei ole vieläkään ohi. Stressi kestää vielä ainakin kolme viikkoa. Tämän lisäksi oon taas kipee ja koen jonkin näköstä burn outtia ja mun kroppa oireilee flunssana. Pakko silti koittaa jaksaa eteenpäin vaikka voimat tuntuu olevan täysin loppu. Eilinen ja tääkin päivä on mennyt itkiessä ja ahdistuessa elämästä, niinkuin koko muukin kuukausi.
Ainut hyvä asia tässä on että oon onnistunut pitämään laihdutuksen yllä. Syön päivittäin 500-800 kaloria ja liikun aina mahdollisuuden mukaan. Oon 0,3 kilon päässä "alkupainosta" enään joten tunnen toivoa. Oon myös onnistunu vajoomaan niin syvälle tähän syömättömyyden maailmaan etten ees tajua miten oon joskus voinut vetää kaikkea lihottavaa paskaa naamaan. Nyt ei tulisi pieneen mieleenkään. Kammoan alkoholia ja kaikkea mitä kaverit vetävät vieressä. Nytkin pelkään huomista koska kaveri ehkä pakottaa mut tulemaan juomaan hänen pikkujouluihinsa. Yritän olla menemättä vedoten kipeyteeni.
En vaan jaksa odottaa että olisin laiha jo. Tiedän että kyllä se sieltä tulee, kunhan nyt jaksan pitää pääni ja jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos vierailet blogissani, olisi ihana jos jättäisit jäljen itsestäsi!
(Muistetaahan kuitenkin pysyä asiallisina, kiitos ♥)