En oo taas viikkoon kirjottanut. Eipä mulla taida olla mitään järkevää asiaa. Häpeän vaan itseäni niin paljon, että kirjottaminen tuntuu mahdottomalta.
Oon aika varma että oon lihonut takaisin 70 kiloon. Oon vaan yhtä helvetin läskiä. Ja mietin pääni puhki, kidutan itteäni koko ajan, ihan oikeesti, joka vitun ikinen minuutti, että miten tää meni taas näin, miten mä oon taas tässä pisteessä. Koitan keksia suunnitelmaa, millä mä pelastun tästä?
Mua pelottaa. Muutan lauantaina, mutta kun muutto on ohi ja oon saanu uuden kämpän kuntoon niin tuun takas "kotiin" 2 viikoks ennenkun koulu alkaa koska mitä mä siellä toisessa kaupungissa yksin tekisin. Porukat lähtee lomalle, ja mun viimiset kaverit jota mullon jäljellä on sillon töissä. Sillon mä alotan, kaiken uudestaan. Helvetinmoisen treenin ja lopetan syömisen, niin hyvin kun pystyn, taas. Koska selvästikkään ei tolla fitness hommalla pitkälle pötkitty. Mä aijon laihtua jouluun mennessä niin paljon että kun tuun jouluks takasin kotiin kukaan ei tunnistakkaan mua.
Ainut mikä mua pelottaa tässä onnistumisessa on se, että koko syksy tulee sisältämään tosi paljon alkoholin juontia, koska opiskelijabileet = uusia kavereita. Ja niitähän on aika paljon niitä bileitä joten... en tiiä, vanha kunnon ei ruokaa + viinapullo + light ediin? Eikä mitään hulluja krapulamättöjä... en tiedä AHDISTAA!
Haluan vaan laihtua, mua ei kiinnosta oikeesti mikään muu. Silti mä vaan lihotan itteäni. Tähän on pakko tulla muutos, mistä mä ammennan sen voiman jaksaa kun tuntuu että tällä hetkellä voisin vaan nukahtaa ikuiseen uneen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos vierailet blogissani, olisi ihana jos jättäisit jäljen itsestäsi!
(Muistetaahan kuitenkin pysyä asiallisina, kiitos ♥)