Last chance to make it right

Viikko on sujunut hyvin, ja osaan tuntea ylpeyttä itsestäni että olen jaksanut. Vaikka en olekaan tehnyt mitään järkevää, vaan nukkunut joka päivä yhteen asti ja maannut sohvalla puhelinta näpräten iltaan vaikka pitäisi tehdä koulutehtäviä (ahdistaa oma saamattomuus) ja vaikka vasten omaa tahtoani meninkin käymään eilen aamulla vaa'alla ja se vahvisti sen sanattoman totuuden että olen ylipainoinen sika, ja vaikka olenkin viettänyt päiväni katselemalla Victoria's Secretin muotinäytöksiä ja uppoutumalla thinspokuviin, niin silti osaan tuntea ylpeyttä. 

Ma-ke kävin joka päivä juoksulenkillä. Syönyt olen ma ja ti 700 kalorin paikkeilla, mutta eilen venähti leffaruokien takia 1300 vaikka en todellakaa syönyt mitään kiellettyä. Joten en siksi edes jaksa masentua siitä että tuli syötyä niinkin paljon liikaa. Tänään menen superpitkälle kävelylenkille ravun kanssa koska reidet aika paskana tosta juoksemisesta. Syönyt en ole vielä mitään, enkä aijokaan koska joudun menemään äitin kanssa ravintolaan syömään illalla kun saatiin jotkin ilmaisliput päivälliselle. Kaduttaa että menin pari viikkoa sitten lupautumaan mukaan, ja pelottaa ihan tajuttomasti mitä ruokaa sieltä saa. Syön mahdollisimman paljon salaattia niin en jaksa syödä ateriaa kokonaan. 

Samalla odotan ja pelkään koulun alkua ihan hirveästi. Haluan takaisin kotiin, jotta pääsen salille ja jumppiin. Ja ettei tarvitse koko ajan pelätä että äiti huomaa kuinka vähän syön. Mutta samaan aikaan pelkään sitä hetkeä kun mun pitää kertoa koulukavereille etten aijo juoda opiskelijabileissä tänä vuonna. Tiedän, että eihän se niitten asia ole suuttua siitä, tai jos suuttuvat niin ovat aika helvetin huonoja kavereita, mutta pelkään silti. Olin koko viime vuodenkin yksinäisempi kuin koskaan, miten käy tänä vuonna jos mun juomattomuus viilentää lisää mun ja mun kavereitten välejä? Voin vain toivoa ja rukoilla että he ymmärtävät.

Musta tuntuu että tää on mun viiminen mahdollisuus laihtua. Koska lähden keväällä työharjoitteluun ulkomaille, ja mulla ei ole mitään syytä lähteä sinne lihavana. Kunhan olisin edes melkein tavoitepainossa silloin, olisin onnellinen.