Tän blogin ihan ensimmäinen postaus on kirjotettu 10.1. vuosi sitten, joten periaatteessa tää blogi on nyt yhden vuoden vanha. (alotin siis aktiivisesti kirjottamaan vasta 20. päivä, mutta kuitenkin)
tuntuu että vuodessa on tapahtunut niin paljon, mutta sitten kuitenkaan mikään ei ole muuttunut. olen edelleen yhtä läski, masentunut ja henkisesti rikki. ihan alussa kun aloin blogia kirjottamaan ja olin pyörällä päästäni omista ajatuksistani itseäni ja menneisyyttäni kohtaan, mulle eräs lukija ehdotti että mun kannattais kirjoittaa oma syömishäiriötarinani ylös, vaikka vain ihan itseäni varten. tuolloin ajatus ahdisti vielä suuresti, sillä olin niin sekaisin kaikesta ja pelkäsin tunnistusriskiä niin paljon etten uskaltanut tarinaani kirjoittaa, saati sitten julkaista. nyt asiat on kuitenkin toisin. olin unohtanut koko asian jo mutta inspiroiduin nähtyäni toisessa blogissa tälläisen samantapaisen oman tarinan ja päätin että tämän vuosipäivän takia kirjoitan ja julkaisen oman tarinani. sillä vuodessa olen oppinut että ei kukaan mun tuttu tänne tule koskaan eksymään, saatika sitten ala juuri tätä mun blogia niin tarkkaan lukemaan että sen minuksi tunnistaisi.
kirjoitan tarinani kolmessa osassa, koska en tiedä kerkeänkö/jaksanko koko tarinaa tänään kirjoittaa. (yllättävää kuinka heti kun pitäisi kirjoittaa essee ja siivota keksinkin jotain muuta tekemistä?) ensimmäinen osuus tulee olemaan lapsuus (0.v - 12.v), teini-ikä (13.v-18.v) ja nuoruus/aikuisuus/mikälieentiedä (18.v-nykyisyys)
toivottavasti tää kirjottaminen autttaa jotenki terapeuttisesti mua ja opettaa mulle vähän lisää itsestäni, ja tsemppais mua taas laihduttamaan tosissani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos vierailet blogissani, olisi ihana jos jättäisit jäljen itsestäsi!
(Muistetaahan kuitenkin pysyä asiallisina, kiitos ♥)